Mahlaa juoksuttamassa - studiopäiväkirja 2005
Pohjien äänitys JJ:llä (6. päivä)

5.6.2005 sunnuntai

TOMMI: 11:31. Janne ja Tomi eivät ole tulleet. Heitä ei vielä tarvita, minua ei tarvita enää. Menee Siwaksi sunnuntainen ostostelu. Onpahan tuo Bulgarianjogurtti ensiavuksi - jogurttini täytyy LOHJETA, muita en syö. Aki soittaa kitaraa "Mahlanjuoksuttajaan". Eilen Tomin lähdettyä nukkumaan tapahtui 50-minuuttinen jami (tai jumi) - Janne rummuissa, Juuso/Aake bassossa, Make/Aki kitarassa, mie Prophetissa. Janne on pätevä kannuttaja.

AAKE: Nauhalle (CD-R:lle) päätyi kokoonpanoo jossa oli siis Janne rummuissa, mie bassossa, Make kitarassa ja ensin Tommi, sitten Aki Prophetissa. Juuso miksasi tuotokset nauhalle.... Ihan viimeiset viisitoista minuuttia muitten soittajien kaikottua Tommi siirtyi bassoon ja Janne mätti edelleen rumpuja. Tommi myöskin lauloi jossain välissä... Illan päätteeksi kuunneltiin jostain netin sopukoista löytämääni Jaco Pastoriuksen soolokeikka bootlegiä jonka poltin lahjaksi Juusolle.... Hän piti siitä kovasti, kuten arvasinkin. Tuo kokoelma on mielestäni yksi parhaita ambienssi-juttuja vähään aikaan... Käsittämätön vaiheistettu delay-rytmi ja nättiä soittoa... Tietenkin kaikki päättyi lopulta Ahkerien Simpanssien muutamaan biisiin.

TOMMI: Niin, annoin Juusolle Sipukoiden vinyylin. Kuulipahan äänittäjä millaista soundia sen yhtyeen puitteissa suosimme.

TOMI: Tulin tuossa varttia vaille kaksitoista. Aamulla väsytti aivan hitosti vaikka en jäänyt eilen jamittelemaan. Janne näytti niin onnelliselta setin takana loppuillasta, että purin käsilenkit haitsunpelleistä ja kasasin haikat käyttöön ja lähdin nukkumaan. Kotona katsoin vielä YleX-poppia samalla kun vetäsin myöhäisen illallisen. The 69 eyes on kyllä naurettavaa paskaa. Jyrki 69:llä on huono rytmitaju ja motoriikka. Ja mikä se on semmonen bändi, jossa pojan äänellä varustettu kitaristi laskee biisin sisään. Liekin Janskullekki vois lenkkipolku tehä hyvää.

Akille sopii Dunlopin Hendrix-fuzz. "Mahlanjuoksuttaja"-biisiin se ainakin leikkaa nätisti.

AAKE: Akin "Mahlanjuoksuttaja" saatiin purkkiin. Nyt Janne haluaa korjata "Aution saaren irtain" -viisun urkuosuuksia. Taitaa Jannella olla mielessä oman soolon korjaus.

Tämä päivä tehdään korjauksia ja Akin kitaraosuuksia. Pitäs varmaan soittaa yksi bassokin. Noi ei anna mun korjata muuta, vaikka siellä ja täällä on jotain vaisumpia fiilisjuttuja... Eilen Maken kanssa pohdimme, todettuamme ettei levyllä ole kunnon sooloja, että tekisimme biisien väliin hujun tapaisia välipaloja joiden tausta olisi yksinkertainen rytmitön juttu... Siihen päälle soolo... Tommoset voisivat tukea levyn draamaa... Eihän nämä biisit ole mitään Mars Voltan kohkausta jotka vaativat väliin rauhallisia, väljempiä juttuja, mutta uskon että sieltä muutama paikka löytyy... Meidän tappauksessa myöskin tekstin sulattelutauko voisi tehdä kokonaisuudelle hyvvää... Noissa on vain se vaara että hujut pukkaavat olemaan heleposti tylsiä. Parhaimmillaan ne tuovat syvyttä ja antavat kuulijalle ajan sulatella ja hengähtää. Plus. Tottakai bändillä soitettu musa saa aivan eri potkun kun se ponnistaa jostain hitaasta ambienssimaisesta. Kontrasti... Noh, lopullisen tuotoksen näkee sitten kesän lopulla. Ehdoilla teoksen...

TOMMI: Hevibiisin eli "Miten tässä vielä käyn" kitaroita klo 14:32 tehdään. Juuso ja Janne ovat muualla, taidan miekin käväistä kotona. Eilinen sadesää romutti tamperelaisten ylioppilaiden äitien puutarhajuhlakaavailut. Ensi vuonna olen elänyt kolmanneksen elämästäni Tampereella ja ollut puolet elämästäni Nollapisteen jäsen: me 30, se 15.

TOMI: 14:49. Fuzzikitara ja hevijynkytys ovat purkissa. Vielä jynkän tuplaus pariin yllättävään kohtaan. Aake meinas, että tehdään ne Quad reverbillä, "maailman parhaalla riffiämyrillä". Meillä pitäisi ehdottomasti olla enemmän jynkkää. Käväisen kaupassa, on ruoka-aika.

15:24. Olipa hyvää Pirkka-lohikiusausta. Jälkiruoaksi taidan ottaa sessioiden toisen kahvikupin, Earl Grey alkaa jo tökkimään, ja Irish Cream -Susupalan. Jynkät tuli valmiiksi ja nyt Aake kuuntelee "Missä on kaikki mitä rakastan" -bassoja. Toinen kertsi ainakin kiilaa mielestäni. Päättävät säästää alkuperäisen raidan ja ottaa toiselle riksulla koko biisin uusiksi.

TOMMI: 15:59. Janne sai oman kappaleensa Hannun ja SibediSibediSopan albumista, jolle hän on rupsutellut kolme taustaa.

JANNE: Joo, täsä se sitten viimein on: "Pahat viinit". Ei soinu ainakaan tällä Aaken läppärillä. Video kyllä näky. Kiinnostais kuulla mm. miten heidän tuottajansa on onnistunut saamaan biisit, joissa on monta eri taustantekijää, kuulostamaan saman levyn biiseiltä. Mun pitää huhujen mukaan vetää uudestaan "Miten tässä vielä käy?" -biisin pianot siihen pitsikohtaan. Nyt pukkaa jotain vaihtobasson tyylistä "Missä on kaikki mitä rakastan?" -biisiin. Vähän arvelluttaa.

TOMMI: 16:17. Kas, "Pahojen viinien" vihkon kuvista löytyi Vilu, Ive ja Matti "Nollapisteen Syd Barrett" Kettunen. Samassa (vanhassa) kuvassa Hannu näyttää Jannen mielestä koulukiusaajalta. Kettunen oli kuitenkin jätkä joka ihmetteli taipuisia sammakkosormiaan ja rulla- tai lumilautaili päivittäin. Äänitin kaiken mitä hän soitti tai lauloi. "Me olemme kämmäriveljekset, me olemme kovia KÄMMÄ-MÄÄN", "suu puhui vielä jotakin vaikka pää oli irti", "miten mikki laulaa... mikki on LÄUU-LÄJÄ", "pu-pah, pumppu PEDTHÄÄ". Jos pirtelö oli tehty vanhasta jäätelöstä, siinä oli "hilsettä". Jos yritin soittaa mukana, hän sanoi "älä sie, älä sie". Jos olin vasta herännyt kun hän tuli kylään, olin "aamujätkä". Jos puhuin, hän sanoi "äläpä päläpätä".

TOMI: Minut ja Make jyrättiin "Missä on kaikki..." -biisin toisen säkeistön bassokuvion suhteen. Siihen kokeiltiin dramaattista siirtoa, jonka vähitellen lisääntyvä enemmistö torjui. Näin käy. Onneksi sain sen nauhalle. Jannesta alkaa vähitellen tulla täysverinen Nollapisteen jäsen. Hän puolustaa näkemystään loppuun asti. "Jos aletaan yhtä tai kahta pianoiskua siirtämään, on se askel lähemmäksi Pro Tools -ajattelua". Sanoin siihen, että Pro tools -ajattelu lähtee siitä, kun jätkät vetää omia osuuksiaan uusiksi pohjien päälle, minkä tahansa syyn takia. Näin, jos lähdetään periaateajatteluun.

Selkeästi väsymys painaa kaikkia.

Aki lähti hakemaan uutta kitaraansa junasta. Janne tekee synaa "Mahlanjuoksuttaja"-ralliin. Koko päivän olemme pyöritelleet kakkuja (nauhoja) edestakaisin ja etsineet puutteita sekä ideoineet uutta. Mikä säilyy lopulliseen tuotokseen, selviää miksauksessa. Huomenna alkaa kouluviikko. Miten tällaisen rupeaman jälkeen saattaa asennoitua esim. pihasuunniteluun? Studioputki katkeaa tänään ja sitä alkaa nyt jo ajattelemaan, mitä kaikkea on tekemättä. Jos meillä on tenttejä, en ainakaan ole lukenut niihin.

TOMMI: Vielä on epäselvää milloin biisit siirretään digitaalimuotoon. Janne tuuttaa Nordlead-linjaa "Mahlanjuoksuttajaan". En enää tahdo muistaa biisien nimiä. Saa nähdä mihin asuun nimet keikoilla muuttuvat - "Ruukunvalajat" tuskin lyhenee "Ruukuksi", se on varattu "Neljälle ruukulle neliössä". Nyt haen jotakin ravintoa. Sorruin aamulla viikon ensimmäiseen roiskeläppään.

JANNE: Tomi, ei tarvi pro-toolsia siihen että vetää pohjien päälle esim. bassot, kiipparit tai kitarat uuestaan. Siihen on pystytty jo monta kymmentä vuotta. Pro tools -ajattelu on semmosta, että "Yhyy, nyt kaks nuottia keulii tuossa otossa, ne on pakko pistää kohalleen tai koko kohta kaatuu siihen". Mie oon sitä mieltä, että jos joku kohta tai biisi kaatuu johonkin, niin ei sitä pelasteta sillä että siirretään kahta nuottia Pro Toolsila tai Nuendolla. Tarkkuusvirheitä kyseisessä kohassa mulla kyllä on, mutta kuuntelun jälkeen todettiin että ei äänitetä uuestaan. Yritin sanoa, että jos ne nuotit siirretään miksausvaiheessa, on toimintatapa askel kohti Pro-Tools-joka-vitun-nuotti-just-kohallaan ajattelua. Eikä mulla sitä vastaan todellakaan mitään niin vakavaa ole, se on vaan että mitä halutaan. Alakaa kohta olemaan sessiot pohjien osalta purkissa. Hyvältä kuulostaa, mutta pitää ottaa vähän etäisyyttä noihin paloihin, jos vaikka Helsingisä ois vähän tuoreemmila korvila sitte.

TOMI: Korvat on puolikuurot biiseihin minullakin. Biisi ei kaadu kahteen nuottiin. Ymmärrän, rakas paskiainen, mitä haet, mutta kyllä Pro Tools -ajattelu on vain äärimmilleen vietyä korjailua, jonka konetallennus mahdollistaa. Epätarkkuus on elämää, ja jos sitä halutaan, kaikki olisi vedettävä livenä sisään. Kaikki muutokset ovat kuvitelman rakentamista. Mutta koska koko studiotyöskentely on todellisuuden muuntelua, on rajan veto "hyväksyttyyn" muunteluun vaikeaa. Ei sillä että mie koneella rakennetusta tykkäisin. Se vääristää soittajan kykyjä, tekee musiikista kylmää ja muokkaa liikaa kuuntelijan tottumuksia konemaiseen soittoon ja saundiin.

TOMMI: Koneethan tässä soittaa eikä ihmiset, jufenauta.

TOMI: 18:17. Aki tuli uuden kitaransa kanssa. Helevetin hieno. Ei tarvi enää soittaa "sählymailalla", niinkuin Aki vanhaa keppiään kutsui.

TOMMI: Mie olen soittanut kaukalopallomailalla. Naulasin Koho Rink Bandyyn sähkiksen kielet, kiinnitin sinitarralla nappikuulokkeet mikiksi ja rokkasin Lisko ja Paperipussin jäsenenä Down By The Kemijoessa 1996, jolloin kaljaliput oli metalliprikkoja. On se komia tuo Akin vielä sormenjäljetön Otsala-Strato! Ja laukkukin on tukevampi kuin se Charvelin laukku, jonka Ville Kela (ex- Pekka ja Susi, nyk. bilmo) istui paskaksi ROKIN KISOISSA 1993. Akilla on tänään syntymäpäivä eikä kukaan muistanut! Kohta mie muistan. Biisejä siirretään minidiscille (ja minun kasetille) eli äänitykset on ohi. Jatkuu tämän kuun lopussa. Tänään kai me roudataan kamat reenikämpälle, ei ole kukaan varmaan Leppäharjulle autosta soittanut.

AAKE: Demomiksaukset tehdään cd:lle, md:lle ja Tommin kasetille. Jokainen voi sitten kotona itkeä osuuksiaan... Ja Helsingissä jatketaan aivan varmasti korjailua. Siis jos Rampe Illuusion tielle lähetään, niin sitten siirretään juttuja vaikkapa epätaimiin että saadaan jutut kuulostamaan liveltä. Tämä on tätä nykyaikaa... (huokaus). Ainoa huolenaiheeni tässä vaiheessa on tuo analogi-digitaali konvertointi. Varsinkin kun kyseessä on 2 tuuman kelanauha. Onpahan melkolailla muuttujia: nauhuri?, signaalitie?, AD-muunnin? Konvertointi on siis ulkoistettu, eli homma ostetaan ulkopuolelta. Ainoa tapa säilyttää yöunet on tehdä homma ite. Nyt ei vain riitä resurssit... eli aika.

TOMMI: Mun ei tartte itkeä kun en ole tehnyt mitään pysyvää. Märsä tullee vasta kun levy mennee painoon. Nyt on siirrettävänä "Ruukunvalajat", siitä harvinainen tämän levyn biisi ettei sen nimi esiinny tekstissä. Mitä silmät ei nää, sen hylje ymmärtää. Se päivä oli iloinen, vaan come on baby light my fire. Et voi tulla lavan taa kun katsoit vinoon.

TOMI: Huomasin tuossa rumpuja purkaessa, että Janne oli kolannut settiä eilen illalla oikein olan takaa tai sitten vain hieman huolimattomasti. Virvelin kalvossa oli kuoppia ja kapuloiden päät olivat lohjenneet kuutioiksi. Ei se mitään, vaihtoon ne menee muutenkin.

TOMMI: 20:05. Janne aikoo ottaa aikaa kun Tomi käy "nopeasti" kämpillä. Juhaa ei saatu kiinni. Auto on nyt ongelma. Rojut alkaa olla kasassa. Aake syö, Janne miettii kuunnellako viime yön jamia vain Dagens Soppa och Kvällens Hannibalin lättyä.

TOMI: Nyt tämä sessio räjähtää. Käyn kotona mm. siirtämässä tämän tekstin tikulta koneelle. Palaamme pian. Sommoro.