Mahlaa juoksuttamassa - studiopäiväkirja 2005
Pohjien äänitys JJ:llä (5. päivä)

4.6.2005 lauantai

TOMI: 10:32, Niin alkoi tämäkin aamu vahvalla vittuilulla. Ei siihen paljon tarvita, että syytösryöppy valahtaa. Osa porukasta onkin sellaisessa pienessä herkkyyskrapulassa, että kaikki on henkilökohtaista. Viimeinen biisi jäljellä, "Onko meiltä koskaan kuulunut meteliä". No nyt alkoi kiinnostava ja turha keskustelu tupakkalaista.

TOMMI: 11:41. Kuuntelemme noin viidettä ottoa "Metelistä". Ekat otot olivat niin ripeitä että laulu uhkasi räppiytyä. Olen nykyään studiossa lakkiaispäivänä, vuosi sitten en myöskään päässyt lähimpään lukioon laulamaan Suvivirttä, kun oli Halmkrona-sessiot. Virret on mummojen lauluja, sanoi Teemu vuosia sitten. Ja niiden sävellaji ei millään sovi minulle. Viimeksi joulukirkossa koin pettymyksen kun geriatrikoista koostuva kuoro oli YKSIÄÄNINEN. Menin sinne stemmalaulun toivossa, mutta vitut. "Pyydä apua tupakoinnin aloittamiseen." Urheilu on lasten ja junttien harrastus. Suomi oli vielä 50-luvulla sivistysmaa, kun kodeissa poltettiin sisällä. Hyvään käytökseen tosin kuului ottaa savukkeet esiin vasta isännän otettua omansa. Kutsuilla oli epäkohteliasta polttaa omiaan, ellei ollut tottunut polttamaan vain sitä merkkiä jota ei ollut asetettu tarjolle. Herrasmies ei tervehtinyt savuke suussa, eikä nainen polttanut kadulla kuin ehkä tullessaan ravintolasta herraseurassa.

TOMI: Palaan ylläolevaan myöhemmin, kun tiesin ettei tuo yksi kääpiö osaa pitää päätään kiinni aiheesta. Mutta takaisin studioon, rummut taitaa olla siinä. Ainoastaan toiseen ratsastuskohtaan...

AAKE: Tomi juoksi korjaamaan yhtä virvelirollia. Tungen siis tähän väliin. Kokeilin soittaa tätä biisiä Juuson nauhattomalla jazzbassolla. Hmm. Meleko vaikiaa, kyseisessä pelissä on kolme kertaa pitempi sustaini kuin tuossa pystykorvassa. Tälläinen nopea biisi ja kun toi on vähän suunniteltu tolle mun nauhattomalle joka soi Thummmb. Siinä se.

TOMI: ...lähtö ei ollut Maken mielestä tarpeeksi napakka. Niinpä pyysin Juusoa punchaamaan. Se on sitä kun Hämeen nopeimman käsi nappaa recillä kohdan, johon olemassa olevan raidan päälle nauhoitetaan uutta, eli korjaus analogiseen tapaan. Rummuilla sitä voi nätisti tehdä vain kun pellit ei soi. Muuten ambienssiin tulee selkeä liitos. Onneksi rumpuraidan heikoin kohta (Maken mielestä) oli rummuttoman kertsin viimeisen tahdin kolmannesta neljänteen neljäsosaan sijoittuva single stroke roll, joten se voitiin punchata. "Hirveen moni nykyään punchaa". Tässäkin biisissä oli demolla lopussa kauheaa mäiskettä, mutta ajattelin, notta kun biisi on muuten nopea ja sisältää väkivaltaisen keskiosan, loppu on hyvä pitää ryhdikkäänä. On muuten ainoa rumpukorjaus näissä pohjissa. Aikaisemmilta levyiltä muistan vain "Olos"-levyn "Kalkin sammutus" -biisin, jossa koko setti on punchattu muistaakseni puolivälistä.

Ja nyt takaisin sivuraiteelle. Ensinnäkin, sivistys on aivan liian yliarvostettua. Sitä kehuvat ja siitä nauttivat ihmiset, jotka elävät hyville tavoille ja järjen riemuvoitolle. Mutta kuten tiede sen on vuosien saatossa todennut, kuvitelma (vai pitäisikö sanoa toive) järjen ylivoimaisuudesta on murenemassa. Tästäkään levystä ei olisi tullut järkeilemällä mitään. Toiseksi, niin kuin Janne tuossa avautui, tupakoitsijat ovat omahyväisellä käytöksellään piinanneet tupakoimattomia aivan liian pitkään. Ja kolmanneksi, tupakoitsijoita löytyy taatusti enemmän Tommin määritelmien mukaisesta junttien ryhmästä. Ja neljänneksi, urheilu tai tarkemmin urheiluhenki, jota kaikki ala-asteella palloa pelänneet ruikut halveksivat (se on ihan oma vika, jos ei hallitse kuin karkeamotorisia liikkeitä) löytyy kaikista niistä tupakoitsevista, lähibaaria toisena kotinaan pitävistä biljardin pelaajista, mukin ääressä kaksi kuukautta vanhalla tietokilpailuvoitollaan kehujista tai huonoryhtisistä, liikalihavuudellaan toisille vaaraa aiheuttavista runonrustaajista.

AAKE: Urheilun on todettu vaikuttavan hyvällä tavalla aivotoimintaan. Kyllähän siitä tulee vaan helekatin hyvä olo kun juoksee oikein kunnon lenkin. Kuten kaikki hyvää oloa tuottavat jutut, urheiluunkin voi jäädä koukkuun ja mukavasta jutusta tulee pakkomielle... Juups. Tupakoinnista viis... Enkä jaksa hopöttää siitä rumpujen panorointipulmastakaan...

AKI: Tenniskauden alkua tässä odotellaan + kitarahommat alkaa sittenkin jo tänään. Uudet kielet vaihdoin tuossa jo aamulla.

TOMI: Miehän olen koukussa talviuintiin. Harmi vaan kun tuo vesi on jo +9 asteista. Janne veti pianot ja urut uusilla saundeilla ja vahvistaa väkivaltakohdan dramaattisuutta. Vielä Nordlead. Juuri kun olin äsken avautunut, silmiini osui päivän Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta esikoisrunoilija Juhana Vähäsen haastattelu. Katsokaa itse. Aki juoksi ohitseni tuulettaen ja huudahti: Yesh! Tästä tulee syntikkasaundien etsimispäivä!

TOMMI: Kun Kuukautisliitekin muisti Kallion lukiosta 13 vuotta sitten kirjoittaneita, muistan itseäni ja lainaan kymmenen vuoden takaista päiväkirjaani. Sen kannessa lukee luonnollisesti "Tommi Liimatan satumainen elämä helmikuusta 1995 alkaen eli päiväkirja varsin mones".

"3.6.95 lauantai. Nousin klo 12, peseytyminen herättyä on ilkeää, pellevehkeisiin pukeutuminen ilikeempää. Tuomo tuli melko aikaisin mutta poistui sitten kiertämään muiden juhlia. Poijjatkin tulivat sitten illalla, istuimme takapihalla ja suostuimme valokuviin. Vältin vielä %-juomia, paitsi Tepen Golden Omenaa maistoin ja Aakella Ampiaisboolia. Lillin Pubissa karaokelaulajat onnittelivat koulunsa päättäneitä, Lilli tarjosi salmarit. Tomi nakkas meät Sampoon, missä Teemu poltti sikaria, minua ei juominen kiinnostanut, olin liikkeellä vihreissä resufarkuissa joiden persettä pitää kaksi rihmaa koossa. Rannassa oli Jortun jengi lyönyt Kouria, joka tänä kesänä avioituu Caritan kanssa. Myöhemmin kun käpytimme Roipparin edestä, Pallari liittyi seuraamme. Hän, Jukka, Tuomas ja minä menimme Alakunnasin grillin kautta hautausmaan penkille istumaan. Taksilla kotiin, 14 markkaa henkilö. En odottanut illasta erinomaista, en siis pettynyt. Tulin sisään juhlien jälkeiseen hiljaiseen sotkuun. Kahvia oli kylmennyt kahteen keittimeen."

Muistaakseni ostin itselleni YO-lahjaksi halvimman Sony Walkmanin ja Neil Youngin "Decaden".

Kiippariukko palaa suorittamaan raitaa.

TOMI: Näin kymmenen vuotta sitten. Muistan ylioppilasjuhlistani sen, että olin kaikista harjoituksista myöhässä, kuten toiselta luokalta asti joka päivä, juhlissa sentään. Lakituin vain koska kuvittelin olevani sen velkaa vanhemmilleni. Näin voisin jatkaa alkanutta muusikonuraani hyvällä omallatunnolla. En lukenut kirjoituksiin kuin kaksi kappaletta uskonnonkirjasta ja myöhästyin ranskankirjoituksesta, eli minua ei päästetty sisään. Je ne sais pas pourquoi. Janne Hammer sai Prophet-raidan soitettua ja nyt on Aaken vuoro. Viimeinen filli olisi voinut olla toisin. Otan sen kunniaksi teetä.

TOMMI: Seuraavaksi yhtyeen historiaan liittyvä human interest -todistuskappale heti YO-päivän jälkeen 4.6.95: "Treenipaikalla äänitimme todella kehnoja demoversioita. Viimein Tomi istui lattialle ja puhui pitkään: hän on täysin valmis hajottamaan yhtyeen. Hän ei aio tehdä LP:tä vain siksi, että sen julkitulo on minulle tärkeää. Tämä tekee Tomista minulle vihollisen, olen suunnitellut uutta LP:tä 300 päivää. Motiivimme ovat kyllä kalvenneet ja harvemmin soitamme ilosta. Velvollisuuksia meillä on, ei taiteellista vapautta levy-yhtiössä. En ole estänyt poikia tuomasta omia biisejä, mutta Tomi ei halua tehdä MITÄÄN biisejä. Hän ei näe uutta kamaani kuin läjänä lauluja. Tomille ei myöskään riitä oma panokseni yhtyeen käytännön asioihin, en kuulemma osallistu niihin riittävästi. Saatoin olla vain hiljaa. Kotona olin vielä hiljempaa."

14:01. Janne lähtee syömään, Aake soittaa bassoa. Tomi lähti katsomaan laattoja. Katsoisi samalla paksua köyttä.

MARKO: Eipä tunnu meikäläiseltä jäävän kovin paljon aikaa tähän naputteluun. Taas on nälkä. Nyt-liitteen innoittamaa julmaa huumoria: Def Leppardin kasvissyöjä-rumpali-raukka joutui tyytymään pelkkään riisiin Suomen vierailulla. Olipahan kaverilla kerrankin kaks kapulaa käytössä.

TOMMI: 14:35. Syöpäsenpähän toisen broilerinkoiven. Ringo-raukka ei saanut samaisen Nytin mukaan nähdäkään broilerin nahkaa, läkru oli kieltänyt rasvan. Jos mie kävisin lääkärissä, minultakin kiellettäisiin jotakin. En mene, eikä mikään vaivaakaan, en ainakaan kuule kehoni puhetta. Annan Tomille aseet minun arvostelemiseen "avaimet käteen" -periaatteella. "Onko meiltä kuulunut meteliä?" on enemmän albumiraita kuin sinkkuehdokas, mutta koko ajan paranee kun overdubbaus etenee. Ripeä liitäjä jonka kertosäe jää piinaamaan omaankin päähän. Aki ryhtyi soittamaan kitaraa, ensimmäinen kitaradubbaus näissä sessioissa. Kyllä tämäkin on hyvä biisi, kaikki ovat. Toissailtana käytiin Tuulensuussa ja eilen Kustaa III:ssa. Vedimme kaksi pöytää yhteen ja niin me kahdeksan mahduimme - bändin ja Maken lisäksi Juuso ja Palsan Tomi. Santa Cruzin jäi pajatsosta neljä tai viisi euroa voitolle. Janne ja Juuso lähtivät ensimmäisinä kotiin, me muutkin jo ennen puoli kahta.

Aki soittaa parhaillaan mainiota linjaa.

AAKE: Mun bassoraita päätettiin lopulta soittaa nauhallisella jazzbassolla, joten räyhä ja romu jäi hieman vaisummaksi. Yleensäkin mun soundit perustuvat siihen että joku asia viedään niin pitkälle että se kuulostaa rikkinäiseltä. Tässä viisussa basso ei ole rikki joten kitaraan kokeillaan fuzzfacea nupit täysillä. Taitaa poimia hieman liikaa avaruusääniä kun nuotti ei soi. Make säätää taas Akin kanssa soundia... Valkoinen strato kehissä ja Akin Engeli.

Eilen ja tänään soitetuissa Rhodes-pätkissä on erilainen tuntuma. Stereo-Rhodes tehtiin lisäämällä väliin Acousticin 360 bassopreamppi (siis se "the" Jaco Pastorius model). Kirkkaus parani, ja rouhetta saatiin siihen muuten niin puhtoiseen Rhodesin omaan stereokaappiin. Eilen soitetussa "Ruukunvalajat"-biisissä oli enkelin efektiloopissa MXR digital delay (siis se "the" Jaco Pastorius model). Laitteesta saatiin varsin ihanainen flangeri. Mitäs muuta Jaco Pastoriusta. Ah, joo, se Juuson jazzbasso, sekin on todella lähellä sitä "the" Jaco Pastorius modelia epoksiotelautoineen. Taitaapa olla muuten samaa vuosikertaa Jacon basson kanssa... Noh, jokaisella on näitä päähänpinttymiä...

Minulle Neil Youngin "Decade" oli aikoinaan varsinainen päähänpinttymä ja lopulta koko Youngin tuotanto tuli tuutattua tuhanteen kertaan.

AKI: Fuzzi helpotti soittoa aikalailla. Päätimme kuitenkin soittaa erikseen kompin ja melodijat.

TOMI: Kävin katsomassa sitä köyttä ja hakemassa ruokaa. Janne sanoi Tommin '95-päiväkirjan jälkimmäisestä lainauksesta: "Ai, Tomi on siis ollu aina vittumainen". Mitä muuta voin sanoa, kuin että seurauksilla on aina syynsä ja tässä tapauksessa syy istuu sohvalla. En ole itsekeskeisempää kaveria tavannut kuin '91 - '96 Tommi. Onneksi se otti Oluttuvalla opikseen hävittyään keskustelun aiheesta 3 - 1. Ja tuolle nuorimmaiselle sanoin, että mitä olisi siitä päihdemyönteisestä räppirevohkastakaan tullut, jos "asioidenhoitaja" Krutsin ei olisi vaatinut hieman rotia touhuun. Se muuten se Hannibalin lanseeraama "joku roti" tuli tarinasta, jonka kerroin syksyn 2000 "Tavastia 30 vuotta" -bileistä. Mökäöljyä nauttineena pysäytin hovinsa kanssa narikalle pyrkineen Kalle Aholan: "Kalle hei, se pittää olla joku roti, eikö vain...", johon Kalle myöntävästi nyökkäsi. "...ettei sitä nyt ihan mitä tahansa paskaa julkaista." Tämän kuultuaan Kallen myötämielinen hymy laantui ja hän kääntyi poispäin. Taisin muuten samana iltana kiusata Heikki Saloa sanomalla "Mieti nyt vittu iteki, sikspäk-cowboy ja ruususuu!", johon Heikki murahti känninsä keskeltä "Painu vittuun!".

Aake totesi että lead täytyy tämänkaltaisissa menobiiseissä olla inasen takana, jotta rumpuvetoisuus säilyy. Se on monesti ongelma päällekkäisissä. Vaikka rumpali kuinka kohkaa, se kuulostaa aina laahaavalta jos muita ei soiteta taakse. Tai ainakin pyritään välttämään päällekkäissoiton luonnollista kiilausta.

Huomaa, että pohjiensoitto on loppunut kun minulla on aikaa muistella menneitä. Tässä vaiheessa moni rumpali ois jo kämpillä. Mutta kun mie rakastan kaverien soittoa ja haluan olla toteamassa historiallisia suorituksia. Ja ehkä joku ehdotukseni menee raadilla läpi.

JANNE: Tomille tästä päihdemyönteisen räppirevohkan toiminnasta: Se oli hyvä että olit asioittenhoitaja, ei olis välttämäti hommat menny samalla lailla, MUTTA kun valitit jossain vaiheessa sitä, että on 10 rautaa tulessa ja kaikki kaatuu niskaan, ehdotin että voit delegoida joitain bändin hommia minulle tai muille bändiläisille. EI TULLUT delegointeja missään vaiheessa. Onko sulla siis tarve piettää koko ajan kaikkia lankoja omissa käsissä? Miten tämä räppirevohka-asia muuten liitty tuohon Tommin asiaan?? Onko Tommi muka joskus ollu päihdemyönteinen?? "Nielenkö todisteet" -biisin loppu piti tulla alunperin erääseen toiseenkin levyn biisiin.

TOMMI: Päihdemyönteisyyteni rajoittuu siihen, että hain päivällä kaksi Jallua, kun en luottanut että tuo listaykkönen käy myymälässä vaikka siitä puhui. Ja ilman tuliaisia hän palasikin reissultaan. Soitimme Silakselle biisejä. "Nielenkö todisteet?" oli hämmentävän nopea.

AAKE: Joo. Ihan kivoja biisejähän siellä oli.

TOMMI: Saa nähdä millainen biisijärjestyksestä tulee, eli mikä on asioiden esittämisjärjestys. Nyt kuultuna parhaita olivat "Mahla", "Miten tässä vielä käy?", "Aution saaren irtain", "Milloin näiden" ja "Eksynyt marjastaja". Kaikki ovat erilaisia. (Kinksillä on "I'm not like everybody else", mutta enemmän tykkään Randy Newmanin rivistä "I'm different, I don't care who knows it".)

TOMI: Rakas Janne, kirjoitan sinulle nyt ties monettako kertaa. Minulla on organisointigeenit ja taipumus hoitaa asiat. Hermostun jos muut eivät kykene samaan. Räppirevohka kuuluu niinkin asiaan, että asioidenhoitajana olen saanut molemmissa yhtyeissä vittumaisen kaverin roolin, koska olen ensimmäisenä huomauttamassa asioiden hoitamatta jättämisestä. Vaadin sitä myös itseltäni jopa siihen asti, että välillä kilahtaa. Yksi piiskuri kuuluu jokaiseen ryhmään, joka aikoo toimia vähänkin kauemmin. Onneksi nyttemmin olen opetellut väistämään asioidenhoitoa. Välillä olen rento kuin räppäri.

Janne laittaa koskettimia "Nielenkö todisteet" -biisiin. Kuuntelimme siis kriittisesti kaikki pohjat ja merkkasimme erheitä sekä huonoja saundeja. Nyt korjataan niitä. Mie ja Janne olemme ainoat, joita biisin yllättävän nopea tempo ei hätkäyttänyt. Olemme nopeuden puolesta kun biisi sitä vaatii.

Tällä levyllä olemme ottaneet luonnollisen tempon käytännön. Biisien eri kohdat ovat tarkoituksellisesti eri tempoisia, jos siltä tuntuu ja soittajat niin luonnollisesti tulkitsevat. Siis ei samplereita (ei sillä, että niitä olisi ennen kovastikaan viljelty), ei klikkiä, ja demot ovat olleet tempojen referenssinä.

19:38. Kävimme saunassa, sillä välin Aake ja Janne hioivat Nordlead-soundin "Mikä meitä vaivaa" -biisiin ja nyt nauhoittavat sitä. Ennen saunaa samaan biisiin laitettiin kitarakomppiin delay. Rolandin SDE-2000 siihen lopulta päätyi kun ensin siihen kokeiltiin sitä MXR:n räkkidelayta ja Akin omaa Ibanezin Time Machine model AD 190:tä, jolla demoversioonkin on saatu vastustamaton diskoimu. Jopa Tommi äityy joraamaan. Aki huomautti, että hänen delay/flangeristaan ei netistä paljon kuvia löydy.

TOMMI: 20:19. Otin Juuson kanssa kahvin ja Jallun ja pääsimme calvadosmuistojen kautta viimekesäisiin viiskymppisiinsä, jonne osuin muijan kanssa vahingossa aamuneljän jälkeen ja jotka olivat mainiot pilleet. Janne arveli että hänen sormiotyöt alkavat olla kohta purkissa, mutta mistäpä sen tietää mitä vielä keksimme. Pari flyygelipaikkaa tehdään luonnollisesti täällä.

20:36. Vitut levylle mittään flyygeliä tule. Ne hoiti synabassolla paikat. "Hyviä olivat", totesivat ystävämme porukat kun maistoivat jälkeläisensä kotitaloustunnilla tekemiä äpöstyksiä.

TOMI: Niin. Siihen tuli se "Missä on auto jonka katsastin" -saundi. Helevetin hyvä. Kuulostaa auton tyhjäkäynniltä.

JANNE: Helpotuin Tomi vastauksestasi. Pelkäsin, että sulla olisi katkeruuden aiheuttama tarve kokea itsesi korvaamattomaksi, ja tyydyttäisit tätä tarvetta pyrkimällä pakkomielteisesti olemaan "The Säätäjä, jota ilman bändin hommat ehdottomasti kusisivat". Mutta joo, sanotaan että kiipparipartsit on 96-prosenttisesti purkissa. Mie tuunki sinne Kuu-studiolle vaan skenettään lomafiiliksillä. Itse asiassa skenetän lomafiiliksillä jo nyt.

TOMI: Kohta emme enää pysty kommunikoimaan kuin koneen välityksellä. Aki vetää ihania Knopfler-kitaroita "Milloin näiden vaikutus lakkaa" ekaan säkeistöön. Otan kupin teetä. Täällä olen juonut pääasiassa Earl Greytä, vaikka kotona juon arkiteenä Fujian jasmin -kiloteetä. Kun uutisissa vasta oli juttu aasialaisten jasmiiniriisien torjunta-aine/hermokaasujäämistä, heräsin ajattelemaan kuinkahan monta milligrammaa jäämiä minuun on näiden vuosien aikana kertynyt Kiinan kansantasavallan tuottamista kilon teepusseista? Siksikö mie pingahtelen? Kitarat tuli valmiiksi. Räjähtelyä, suloisia melodioita ja stomp-beattia. Levylle tulee niin hyviä biisejä, että Tommi ei meinaa kestää.

TOMMI: 22:05. Aki juuri sai valmiiksi "Milloin näiden vaikutus lakkaan" -palan kitara-asian. Tomin vastinlautasajatus käväisi esillä, ainakin ehti jo penkoa perkkulaukkuaan.

AKI: Olipa miellyttävä soittotuokio näin saunanraikkaana. Äskön vain mie. Ja huomenna tullee junassa uus kitara eli ens viikolla ei ole vapaa-ajan ongelmia.

TOMMI: 22:17. Ei täältä malta olla pois, eihän mulla ole ollut (demolaulu)töitä sitten aamupäivän, kun viimeinen "Metelin" otto julistettiin MASTERiksi. On aina yhtä kiehtovaa kuulla miten viitteellinen ja karkea dubbausidea saa lopullisen, hiotun ja perustellun muotonsa. Nyt Tomi tekee "Ruukunvalajien" vastinlautasia.

JANNE: 22.42 Nyt on käsinsoitettuja vastinlautasia "Ruukunvalajat"-biisissä. Luulen että suuntaan kohta Apadanaan, ja ehotan ettei minun tarvis tulla huomenna (eli sunnuntaina) ennen kahtatoista. Tämä äänityspäivä on nyt kestänyt melkein 13 tuntia. Jes.

TOMI: Joo, ei menny hukkaan sekään koulutus. Aidon kuuloinen marssirumpusektiohan siitä tuli. Laitoin omiin Istanbul Mel Lewis -haitsunpelteihin kangaspaloista käsilenkit ja sitten pystyin soittamaan niitä vastinlautasina. Istanbuleissa on kyllä hyvä saundi. Alakaskohan ne sponssaan minua kun ne on aika kalliita? Akille ja Aakelle pitäis saaha ainaki kielisponssi. Ai niin, Tommihan on toivonut mustissponsoria. On selvästi väsy kun alakaa sponssittaa. "Sponssittaako sua?...hyyviin sponssittaa." Päivän nauhoitukset on tässä. Janne, Aake ja Make vetävät vahvasti Hendrix-henkistä jamia. 23:05. Mie taian lähteä kotia.