Mahlaa juoksuttamassa - studiopäiväkirja 2005
Jälkiäänitykset Studio Kuussa (6. päivä)

4.8.2005 torstai

TOMMI: Mie ja Make tulimme vasta nyt puoleltapäivin, viimivyönä Volga - Ysi - Beef. Peter Franzén istui takanamme aivan säyseästi.

Tiistaina Sakke Järvenpää käveli S-marketin pihalla kumisena ja ratsunahkaisena.

Aki soittaa MILLOIN NÄIDEN VAIKUTUKSEN kitaraa. Tomi tullee parin tunnin sisällä.

AKI: Soitin parit rihvit heti aamutuimaan fuzzin läpi. Tommin puoliakustisella alempi oktaavi ja stratolla ylempi.

AAKE: Joopjoo. Sitä laitettiin kuitenkin ensin viesti että yhdeltätoista tullaan. Noh, ehdimmepä aloittaa kuitenkin kitaraosuudet ettei ollut liikaa makutuomareita... Editoin aamulla myöskin muutamaa kosketinpätkää ja poikien eilistä b-puoli-editointia. Katotaas nyt.

MILLOIN NÄIDEN VAIKUTUS LAKKAA on vihdoinkin poukkoilubiisi. Monimutkainen sovitus antaa kivan lähtökohdan leikkiä soundimuutoksilla, varsinkin lauluraidalla.

TOMMI: Tomi tuleekin vasta illalla, ja aikoo lyyä mua heti nokkaan jos alan hätähousuksi. Siis jos hoputan häntä kokoamaan rummut B-puolta varten.

AAKE: No niin se sanoi. Naamaan tulee. Ja sitäpaitsi niin väkivallalla uhkasi Tommikin, isku kuulemma lähtee jos Tomi tulee narisemaan... Eli rahaa/vetoja otetaan vastaan osoitteessa Hitsaajankatu 8.

TOMMI: Ei, kyllä mie lämpimästi Tomin otan vastaan. Sillähän oli synttäritkin. Kello on 13:25 ja Aki näppää efektoitua lap steeliä strategisiin kohtiin. Soundista puuttuu vielä alakerta.

14:47. Lauloin RUUKUNVALAJIEN kertsituplat, lopun käskyt ja huudot. Laulamatta on neljä palaa ja Akilla soittamatta METELIÄ ja MAHLA. RUUKUNVALAJIEN loppua nyt leikataan. Jannen ja Akin suoritusten kohtaaminen aivan viimeisillä sekunneilla on kaunis tapahtuma. Onko tämä muka single? Aake rakensi B-puoleen tiloja, hyvä eli paha siitäkin tulee. Rasti luutuun, sano. Vuolin viime viikolla itselleni voiveitsen. Sen kärki on muuttanut väriä ja haisee härskille. Pidäkkeetön sahramipuukottaja levittää mausteita jälkeensä. Naamarinalle hiihtää Tavivaaran hautausmaalla sinun takana.

AAKE: Äänitin RUUKUNVALAJIEN Tommit, tein rumpuleikkaukset ja lisäsin resonanssibasarin strategisiin kohtiin. Nätti biisi.

TOMMI: 15:55. Alan laulaa RAKASTANIA. Make äänitti Akin lap steeliä kaksi ottoa B-puolen introksi. Näyttää siltä että osa 1 sävelletään menemään H:sta. Se ehkä noudattaa lap steelin esittelemää kulkua.

16:11. Enpä vielä laulakaan. Nuo kuuntelevat Jannen Draken-urun paksuutta ja Akia epäilytti joku kitarasolmu, tai että tapahtuiko solmu, ja kitarassako.

TOMI: 19:34 Terve! Saavuin reilu tunti sitten. Aake hetki sitten kotoaan. Ajoin aika haipakkaa moottortietä ja ohitin vaikka teki kipeää. Vauhti on hyvä asia. Vielä kun sai kuunnella lujalla uutta Ani DiFrancon levyä niin parempi. Pojat (Make, Aki ja Tommi) ottivat minut iloisena vastaan. Tommi ei hoputtanut ja minä en urputtanut, joten ketään ei ole lyöty. Make kyllä kysyi heti tultuani olenko pahalla päällä. Ja olenhan mie. Melkein kaksi viikkoa puolikuntoisena. Olen sairastellut hieman. Kuten Elvis laulaa: "It ain't no big thing, but It's growing." Mie olen lonkkavikainen kuin vanha susikoira.

Olen kuullut vasta yhden biisin. MISSÄ ON KAIKKI..., hyvältä kuulostaa. Tommi on tehnyt siihen koko ajan lauluja. Aki on hyödyntänyt ihanasti kaikuja ja Prahasta kolme vuotta sitten 120 markalla ostamaani YAHAMA (kyllä!)-slidea. Aivan mahtavata! Juuri tässä biisissä on ensimmäisessä demoversiossa mahtava vuotolaulu-tahaton-tuplaus, joka on kuuntelemisen/kokeilemisen arvoinen. Tämän minä tulin teille ilmoittamaan, poijat. Voinkin lähteä Treelle takas. Ensimmäinen kerta kun olen ollut näin kauan paitsiossa äänityksistä. Jännittävää kuulla mitä on saatu aikaan ja toisaalta surullista kun en päässyt vaikuttamaan ja vaikuttumaan stemmoista. "Järjestimme siten, että vaimo luettavakseen saa Burdaa" (Akin muunnelma 1. säkeistön sanoista). No nyt tuli ihana falsettostemma jota olin kaivannut.

Tommi ja Make lähtivät kauppaan ja me kuuntelimme AUTION SAAREN IRTAIN -piesiä. Jälleen mahtavaa. Progepallaati joka äityy nopeaksi ja rajuksi ja näin jättää ihanan jälkimaun.

AKI: Namm. Ei liikaa taustalauluja päällekkäin tälle levylle, niin hyvä tulee.

TOMMI: 20:43. Ostin lasagnen ja Janssons frestelsen mikrouunin saapumisen kunniaksi: ensimmäinen lämmin ruoka sitten maanantaiaamun! Maha kaipaa tottoragaa, sielu ulvoo Dhammapadaa! Tomi soittaa bongoja AUTION SAAREN IRTAIMEN urkusooloon. Kiusaus on vatsassa. Se takertui ylös kun söin polvillani sahapukin edessä. Vielä lasagne... mutta kahvista ensin pikku yösikitys päälle.

AAKE: Yhtäkkiä kesken bongojen nauhoittamisen tarkkaamoon lehahti koulun ruokalan tuoksu. Tai haju. Vuosien takaa... Lihakeitto! Mie lähen ny kotia sukuloimaan. Moro.

TOMMI: Syksyllä ysiyks olin Tomille viikon mykkävihassa. Ruokalassa sanoin Akille: sanotko TUOLLE että antaa ketsupin. TUO kuuntelee nyt bongoraitaansa ja äsken ihmetteli miksi en videokuvannut kun hän soitti. Nyt tuli bongoa close-uppina videolle.

TOMI: 22:53. Bongot on nauhalla ja kuuntelimme kaiken mitä pojat ovat nauhoittaneet. Aivan helevetin hyvän kuulosta. Juuri niinkuin ajattelinkin. Pohjat ovat niin vahvat, että päällekkäisillä vain korostetaan osien luonnetta eikä maskeerata heikkouksia kuten aikaisemmin. Jokaisella aikaisemmalla levyllä on ollut biisejä jotka masentavat päälleäänityksissä.

TOMMI: 23:24. Ehkei sitä uskaltanut koskaan päästää tajuntaansa jos joku biisi ei napannut. Oli vain helpottunut että pitkään jaloissa pyörineen jutun sai ulos systeemeistään.