Absoluuttinen Nollapiste > Muut > Nollalista-arkisto

Re: Seitsemäs Sinetti ikkunasta ulos



--- In nollalista@xxxxxxxxxxxxxxx, Roope Seppälä <rseppala@xxxx> 
wrote:
> Hirveä pettymys!
> 
> Kuuntelin ekan kerran tuossa sohvalla eilen yöllä kello 3:00 ja 
> jatkuvasti joutui ahdistumaan. Viikon Perehtymisjakso? Anna mun 
kaikki 
> kestää. Tässä vedetään vessasta alas monen levyn vaivalla tehty 
työ. 
> Liimatta ei varmaankaan ymmärrä, että hänen rajoittunut laulunsa 
toimii 
> siksi, että matalalla äänirekisterillä on helppo tuoda tunnepuolta 
> esille. Nyt kun lauletaan asiantuntijasta samalla paatoksella kuin 
> aiemmin vaikkapa Suljetulla sen vakavemmissa kappaleissa, niin 
pistää 
> miettimään.

Hmmh. Hämärää, no kaipa ihmiset kuuntelevat levyjä omalla tavoillaan. 

Itse en havaitse mitään amatöörisooloilua, vaikka itse on aika 
reippaasti tuota kitaraa ja sensoittelu tekniikoita tullut 
tutkiskeltua, kuin myös sovitusta ja kappaleiden rakenteita.

Miksauskin toimii mielestäni erinoimaisesti. Mitään suuremmin 
havaittavaa epävireisyyttäkään en havaitse, sinulla se on outo 
sävelkorva sitten? Minusta juuri koskettimen ja kitaran yhteissoitto 
on ihmeellisen mallikasta ja toimivaa, ja mitus juuri toimiikin, kun 
miettii miten helposti koko asia lipsahtaa meluksi, niin huomaa että 
herrat ovat kehittyneet soittajina melkoisesti. 

En tiedä millaista musiikkia itse kuuntelet, mutta jos olet ns. 
ammattilaisempaa jamitusmusiikkia kuunnellut, vaikkapa 60-70-luvun 
fuusiojazzia, tunnistat varmasti sävyt ja monimutkaiset variaatiot. 
Tämä kaikki tuo mieleeni Miles Davis tyyppistä fuusioyhteensoittelua 
aika reilustikkin. 

Täällä on nyt ollut kaksi tällaista hätäisyys kommenttia. Sitä en 
ymmärrä, sillä sovitukset näin n. 10-kuuntelukerran jälkeen tuntuvat 
yksiltä monimutkaisimmilta ja harkituimmilta mitä olen Absolta 
kuullut. 

Kappaleiden rakenteet, raitojen viimeistelyt ja yhteissoiton 
virittäminen on varmasti vaatinut aikaa ja keskittymistä, se tässä 
oikeastaan pelottaa että miten livenä meinataan moinen onnistua 
uusimaan. 

Mutta loppujenlopuksi kyse on vain makuasioista.

Minulle on jokaisella kuuntelukerralla auennut levystä lisää 
ulottuvuuksia, joten katsotaan vielä mihin tässä päädytään. 
Lyriikoiden nopeasti aukeavuudessa pelottaa se seikka, että 
lyhentääkö tämä niiden kestävyyttä. 

Se jää nähtäväksi...