Absoluuttinen Nollapiste > Muut > Nollalista-arkisto

Sanoista ja kertojista

Olen seuraavassa hahmotellut näkemyksiäni eri kappaleiden kertojista ja
tapahtuma-ajoista. Ymmärtääkseni nämä ovat aika täsmällisiä, mutta vaihto-
ehtoiset näkemykset toki kiinnostavat.

Kasvatus: isä kertojana, poika on vielä pieni. Kertoja määrittyy karttojen
 katselusta ja "poikani"-sanasta.
Mihin: setä kertojana, tapahtuu ennen sedän pakoa kylästä. Kertoja määrittyy
 raviradalla käynnistä ja pois lähtemisestä, myös siitä, että savu LOHDUTTAA
 kun tuli tarttuu vaatteeseen. Setä tajuaa pääsevänsä vihdoin pois, kun hä-
 nen vaatteensa palavat talon mukana.
Sukututkimus lannistaa: isä kertojana, tapahtuu sedän "hautajaisten" jälkeen
 (liittyy selkeästi kappaleeseen SYI III, eli isän ahdinko on jo kova). Ker-
 toja määrittyy lauseesta "setä oli nuorena komea mies", vrt. SYI III.
Portaat: poika kertojana, aika määrittelemätön (?). Tämä ei välttämättä liity
 itse levyn tarinaan, mutta pojan ahdistus sopisi kyllä tarinan pojalle.
 Laulussa mainittu "sinä" on ehkä pojan kaveri tai isä. Poikahan on
 menossa jonkun luo, mutta kun hän näkee unisen katseen oven avaajan silmissä,
 hän ei tahdokaan enää peremmälle.
Kupit on kuin olisi häät: kertoja kertojana, liittyy vain nimellisesti itse
 levyn teemaan. Kertosäkeessä kertoja puhunee isästä.
Esinekeräilyn hitaus: laulun minäkertoja ei minusta ole poika, setä eikä isä.
 Biisi ei liity itse teemaan.
Täällä on joku: tämäkään ei liity levyn teemaan (kertoja on luultavasti sama
 kuin edellisessä biisissä)
Joutomaa: kertoja puhuu pojasta, poika on jo vanhempi, haluaa pois
Joen silmille: poika kertojana, lähdön hetket lähellä. Kertoja määrittyy
 "isäni"-jutuista.
Tungos on lavaste: poika kertojana (onko viimeisessä säkeistössä kertojana
 setä? Vrt. "pylväiden väli" ja SYI III), eron jälkeen, ilmeisen nuorena 
 (huomatkaa etenkin ensimmäisen rivien lapsenomainen sävy). Kertoja määrittyy
 kartan katsomisesta (vrt. Kasvatus) sekä isä- ja äiti-puheista. Viimeinen
 säkeistö tosiaan ongelmallinen.
Kiilakivi: setä kertojana, tapahtuu sedän paon jälkeen. Kertoja määrittyy
 Kiteestä (vrt. Sukututkimus lannistaa)
SYI: kertoja kerrottu cd:n vihkosessa

Kaikkien kappaleiden kertojat voi minusta päätellä aika suoraan Suvannossa
ylpeä ilme -biisistä saatujen perusvihjeiden ja muiden kappaleiden ristik-
käisten viittausten perusteella.

Kaisan huomio sedän kävelytyylistä ja pojan liukuestesukista oli erittäin
tarkkanäköinen! Kuulostaa hyvin järkeenkäyvältä (tai siis isän psyykelle
soveliaasta, ei se järkeenkäypää ole), että isä haluaa poikansa muistuttavan
setää mahdollisimman vähän.

Kaisa huomautti myös sedän ja pojan säästäväisyydestä ja isän kielteisestä
suhtautumisesta pojan säästäväisyyteen. Tämäkin oli erinomainen huomio.
Isää ahdistaa nähdä pojassa sedän piirteitä, sillä hän ymmärtää menettä-
neensä sedän. Ja koska ihmisen psyyke on niin monimutkainen kuin on, isä
kuitenkin katselee sedän vanhoja valokuvia ja kaipaa sitä hetkeä pylväiden
välissä, kun oli onnellinen. Sedän ja pojan yhtäläisyyksistä ei minusta
kannata suoraan päätellä sitä, että poika olisi biologisesti perinyt mitään.
Heidän välissäänhän on yksi sukupolvi.

Joku kyseli sedästä - kumman setä hän on. On minusta aivan selvää, että hän
on isän setä, eli siis pojan isoisän veli. Näin ollen setä tuskin on pojan
oikea isä, kuten joku hieman korkealentoisesti ehdotti. Sinänsä jonkun mai-
nitsema mahdollisuus siitä, että setä olisi vietellyt äidin, kuulostaa jos
ei nyt todennäköiseltä niin ainakin mahdolliselta ("pienen kylän nuoret ra-
kastuvat serkkuihin"). En sitten tiedä miten se asetelmia muuttaisi. Tämä-
kään teoria ei saa erityisen suurta vahvistusta itse teksteistä.

Yleisesti ottaen levyn teksteissä on aika paljon tulkinnanvaraisuutta, mutta
ei kuitenkaan aivan äärettömän paljon. Tekstit ovat hajanainen kokonaisuus
("on kuvia järjestelemättä"), mutta aika monet asiat pystyy selvittämään
varsin loogisesti. Monet perustavanlaatuiset asiat jäävät kuitenkin täysin
ratkaisua vaille. Esim. mihin isän ja äidin avioliitto hajosi? Mikä on isän
psyykkisten ongelmien syy? Miksi kukaan ei pysty puhumaan kenenkään kanssa?
Miksi kyläläisten elämä on niin tyhjää, että he käyttävät aikaansa vahtaamal-
la isää? Nämä teemat liittyvät ylipäänsä pohjoiseen kulttuuriin, jossa asioi-
den käsittely on tavattoman vaikeaa. (Tarkoitan pohjoisella pohjoiseurooppa-
laista, en pohjoissuomalaista.) Suljettu on voimakas tarina nimenomaan
uskottavuutensa ja todenmukaisuutensa vuoksi.

t