Vaikutatte tyypeiltä, jotka istuvat avoimessa tavaravaunussa jalat ulkona ja vaikka lapikkaat hakkaavat ratapalkkeihin 10 kertaa sekunnissa, mietitte vain olisiko parempi sanoa ei vai ein. Siksi kiinnostaakin mitkä ovat esikuvanne kirjallisuudessa jos sellaisia on?
TOMMI: Luemme jokainen ihan eri kirjoja. Jos tarkoitat, keihin sepitteellisiin hahmoihin olemme samastuneet, tokko osaan vastata edes omasta puolestani.
TOMI: Kylläpä ne ovat tainneet esikuvat jäädä tuonne teinivuosille.
Oletteko kuunnelleet Faust- ja Henry Cow -yhtyeiden musiikkia? Mitä tykkäätte? Molemmistä bändeistä välittyy tekemisen ilo ja ajatus siitä, että musiikkia tehdään musiikin ehdoilla – kaikki ulkomusiikilliset "häiriötekijät" sivuuttaen. Tässä mielessä Absoluuttinen Nollapiste istuu mielestäni samaan kategoriaan!
TOMMI: Henry Cow on ainakin minulle tuntematon, mutta Faust on lähellä Ahkeria Simpansseja: kappale ei synny ennen äänitystä eikä edes äänityksessä, vaan vasta session jälkeen kun soittopätkiä leikataan ja liimataan.
Varastimme Faust IV -levyltä erään kompin "Aurinko Kaikennäkö" -kappaleeseen. Vai niinkö se meni, että en paljastanut varastaneeni sen, etteivät pojat vain kieltäytyisi kompin käytöstä.
Tommi, onko mustamakkara jäänyt, kun muutit Helsinkiin?
TOMMI: Tuoreen mustan kokemus on tosiaan historiaa. Vierailen Kauppahallissa aina Tampereella käydessäni. Valitettavasti hallissa aina palautuu mieleen varhaisin Tampere-aikani, kaikki se piimänjuonti hengenpitimiksi.
Tämä ei muuten ole ensimmäinen eikä toinenkaan kerta, kun minulta kysytään suhteestani bläkkikseen. Miksi näin?
TOMI: Oisko siinä jotain, että toivoit vuosia meille mustamakkarasponssia. "Simpukka-amppelin teille tarjoaa höyryävän kuumana Savupojat Oy."
Tommi, miks sä sanoitit Simpukka-Amppelille ne pari biisiä salanimellä Samu Lyhty?
TOMMI: Tapasin Samu Lyhdyn ensi kertaa kolmeen vuoteen, kun hän pyysi minut kanssaan Finlandia-taloon katsomaan Lucinda Williamsia. En etukäteen tiennyt akasta mitään. Keikan jälkeen kävimme Storyvillen ja Painobaarin terasseilla, mikä Kääk!-juoruna ilmoitettakoon.
Onko "Sivulla jatkuu" -biisissä hyvää vai huonoa rumputyöskentelyä? Näistä kun ei aina ota selvää. Monesti Tomi on tosi hyvä. "Sivulla jatkuu" on lempikappaleeni koko tuotannostanne. Toivotteko joskus, että sanoitustenne tavujen painotukset noudattaisivat enemmän suomen kieltä? Onko näihin kysymyksiin vastaileminen useimmiten mukavaa?
TOMMI: "Sivulla jatkuussa" haimme Bluesounds-vivahteista "seiskaluokan musaryhmä" -komppia. Rumpalin hyvyyttä ei mitata ensisijassa taituruudessa vaan siinä että tempo pysyy, ja sehän Tomilla pysyy.
Muovi antaa periksi -levyn aikaan suomi oli minulle soitin. Painollinen tavu sai osua painottoman paikalle ja sana yhtyä toiseen takaapäin.
Kyseessä saattoi myös olla kostoni lukion äidinkielenopettajalle: hä-hää, enpäs oppinut!
Ja "sanojen vääntely on merkki voimakkaasta ahdistuksesta" (tämä Kari Hotakais -sitaatti on muistinvarainen, ei sanatarkka).
Kiitos kysymästä, on tämä ihan mukavaa.
TOMI: Eikä sen tempon tarvitse pysyä kuin muiden matkassa. Hyvillä bändeillä on oma aikakäsitys.
Hankin Suljettu-vinyylin, ja mitä sisäkansista luinkaan? Jarkko Martikainen kyysenalaistaa Beingin hyvyyden! Saahan sitä mielipiteitä olla, mutta miksi noin typerä pitää ihan levynkansiin asti painaa? Söi fiilistä koko kuuntelusta. Mitä muuten olette itse Beingistä mieltä, ihan yleensä ja muuhun Wigu-tuotantoon verrattuna?
TOMMI: Jarkolla on painava pointti. On uskallettava kuunnella kanonisoitua levyä puhtain korvin. Being on niitä erittäin harvoja levyjä, jotka saattaisivat toimia paremmin, jos ideat olisikin lavennettu tuplalevyn mittaan. Tällaisenaan Being kärsii ähkystä. Hankalat värssyt eivät aina meinaa mahtua Gustavsonin suusta ulos, ja yksöisvinyylin rajallisen soittoajan kahlitsemasta yltäkylläisyydestä kertoo sekin, että tekstiliitteen sisällöstä vain pieni osa on laulettu levylle asti. Beingillä on toki monia hurjan hienoja musiikkipaikkoja – ja muutama erittäin hyvä biisi – mutta kuten pääteoksiksi aiottujen töiden kanssa usein, lopputulos on kireä, spennattu, brassailevakin (näytösluontoisen vaikeat soittopuolen kiemurat).
Sain Beingin kasettikopiona progeserkultani '92, ja kuuntelin sitä kyllä, alkuun paljonkin, mutta jotenkin väkisin, melkein pelkästä nuorukaisen velvollisuudesta "klassikkoa" kohtaan: tämäkin on opiskeltava, halusin tai en.
Onko yhtyeessä Dream Theater -miehiä?
TOMMI: Yhtyeessä on sisäänrakennettu Bullshit Detector.
TOMI: Ei taida löytyä tuotantoa tuntevia meiltä.
Pekka Pohjolan levyt ovat fuusiojazzuniversumin hissimusiikkia.
TOMMI: Siinä universumissa ne varmasti sitä ovatkin, koska Pohjolan musiikki ei ole fuusiojazzia.
TOMI: Kyllä "Kuolema?" kuunneltuna Akin autosterkoista Viikin pelloilla vakuutti taas.
Mitä mieltä olette tänäpäivänä iiriksestä? Minusta se on parempi kuin Simpukka-ampulli tai Seitsemäs sinetti.
TOMI: Niin minustakin.
TOMMI: Iiris sisältää vain yhden huippubiisin: "Lumous, menit sitten haihtumaan." Levyn ongelma on niinollen tasaisuus: en keksi, mitkä kaksi sävelmää poistaisin, jos saisin samanvuotiselta EP:ltä tilalle "Ei puhettakaan" ja "Piste ihmisessä".
Hyviä hetkiä riittää: Rocky IV -äänimaailma ("Puhelin mutta ei luontoa"), Sly & the Family Stone -mullikuoro ("V niin kuin verkosto"), Seppäsen venäjä ("Pidän maastanne").
Mietitkö Tommi koskaan nuorena, kun laitoit uusia nylonkieliä akustiseen ja venkslattuasi H-kieltä kyllästymiseen asti, että "muovi antaa periksi"?
TOMMI: Vaihdoin nylonkielen vain silloin kun se katkesi.
HD-porno on kliinistä ja tylsää. Miksi?
TOMMI: Ajellun haarukan tulehtuneet karvatupet erottuvat liian tarkasti.
TOMI: HD on yleensäkin karmeaa muussa kuin urheilussa. Pornokin on hyvin usein tylsää. Nämä siksi, että mielikuvitukselle ei jätetä varaa.
Tommi, sun Pan alleys on ihan vitun paska levy. Kui sä sellasta skeidaa menit aikoinaan julkasemaan. Laulu, sävellykset ja tekstit on ihan vitun typeriä ja naurettavia: "Kalevassako luki, Tommi on ylioppilas?" Ethä sä vittu toi tollasta julkasta? Ketä kiinnostaa? Mä oon muutenkin sitä mieltä, että teidän 2 ekaa levyä on ihan paskoja. Niissä on sävellykselliseti muutama ihan hyvä biisi, mutta tekstit on sellasia, ettei sellasii voi julkasta ku vappuaattona. Miks te soitatte niit paskoja biisejä keikoilla niin paljon? Simpukka-amppeli oli ensimmäinen levy, jossa teksteissä on jotain järkeä. Mut, okei, te olitte nuoria silloin. Niin muuten, Tropical cocktail on vitun hyvä levy! Etenkin Suojaus murtuu -biisissä on tosi upeet rautalankakitarat.
- - -
Nii, tohon edelliseen piti lisätä, että järkyttävä muutos tapahtu 10-vuoden aikana, ku vertaa noita Liimatan soololevyjä. Kuinka kova levy tuleekaan Liimatalta 2016...
TOMMI: Rokokoo Computerista tulee kyllä kova levy, suunnittelin sitä männäviikolla taas Ylianttilan kanssa.
Onks toi Rautanaula hyvä?
TOMMI: Onpa sinulla otsaa. Kustannuspäällikkö tekee kustannussopimuksen sen takia koska uskoo tekstiin, ei mistään säälistä kirjoittajaa kohtaan. Näin ainakin meillä.