Absoluuttinen Nollapiste > Muut > Nollalista-arkisto

Kolmas kerta toden sanoi



Olin bändin matkassa Helsingin (5.9.), Tampereen (6.9.) ja Jyväskylän
(7.9.) keikoilla. Möin uusia "nimi muutettu" -paitoja omaan ja Tomin
laskuun.

TORSTAI

On the Rocksin keikka Helsingissä oli tosiaan varustettu aika erikoisella
ikärajalla: 23. Paikka ei tullut täyteen, vaikkei pohjapiirustuksensa
ansiosta tyhjältäkään tuntunut.

On the Rocksin keikalla ongelmana oli ainakin salin oikealle puolelle
suunnatun PA:n meno särölle usean kappaleen aikana, aina silloin kun Tommi
lauloi vähänkään kovempaa. Ikävän tästä teki se, että Marko (miksaaja,
esittely puuttuu vielä Nollapisteen Jäsenet-sivulta) ei kuullut sitä
miksauspöytänsä ääreen.

Illan setti oli seuraava:

 1. Käsitys mummoloista / Mihin
 3. Kupit on kuin olisi häät
 4. Hyönteisen kuolinnaamio
 5. Savu meihin
 6. Uin ja näin / Saatteeksi
 8. Aurinko Kaikennäkö
 9. Liukuovet
10. Öljy puulle
---
11. Irene Kaktus
12. Sunnuntai

Jooga oli vielä torstaina kipeä, joten valot olivat koko keikan ajan
samat. Ei mikään huono ratkaisu, mutta kyllä taas Tampereella huomasi
miten tärkeä panos Jykylän valoilla on. Lutakossa se olikin sitten jo
aikamoista ilotulitusta.

Soitannollisesti keikka ei erottunut edukseen, vaikkei varsinaisesti
huonokaan ollut. Ehkä kuitenkin näistä kolmesta keikasta huonoin.

PERJANTAI

Bändillä oli keikan alussa hurjan hyvä meininki, mutta sitten Aakelta
katkesi kieli ja hän joutui soittamaan encoreen saakka toisella
bassollaan. Kaikki huomioni kiinnittyi loppukeikan ajan Aake pärjäämiseen.
Tämä uudempi, vähän epäkunnossa oleva basso pätkii jos sitä soittaa liian
hiljaa ja särkee (tms) jos sitä soittaa liian lujaa... Lisäksi siinä on
varsin erilainen saundi kuin Aaken ykkösbassossa, siinä vaaleassa.

Soittajien tunnelma tuntui keikan puolivälin jälkeen hyytyneen jopa
keskinäisen ärtymyksen asteelle, mutta esimerkiksi Tomin "soitetaan
seuraavaksi vähän musiikkia" -kommentti epäonnistuneen jamin jälkeen
osoittautui keikan jälkeen vain pieleen menneeksi Tenho Saurinen
-letkautukseksi, joka oli alun perin tarkoitettu kevennykseksi.

Settilista oli biisivalinnoiltaan aika samanlainen kuin eilisen
Lutakko-keikalla. Ainoa ero taisi olla se, että Liukuovet tuli muutaman
improvisaatio-osuuden tilalle. (Mikä oli hyvä asia.)

Viimeinen encore oli Ja jos, joka olisi ehkä sittenkin pitänyt jättää
esittämättä. Vai mitä tehdä, kun bändiä vaaditaan raivoisasti vielä
kolmatta kertaa lavalle, eikä se ole varma jaksaako se enää? Minusta se
kumartamassa käyminen on ollut ihan hyvä käytäntö - siinä vaiheessa siis
kun yhdet encoret on jo esitetty eikä enää jaksa tai ole varma jaksaako
rypistää.

LAUANTAI

Lutakkoon päästiin kaksi tuntia myöhässä, mutta se otettiin takaisin
ripeälllä roudauksella ja soundcheckillä. Jyväskylän reissulle saatu
Eppujen vanha keikkabussi piti pysäyttää n. 50 km välein, vuotavan
jäähdytysvesisäiliön täyttämistä varten.

Keikka oli loistava, alusta loppuun. *Ainoa* 'moka' oli se, että eräs
valotilanne jätti Tommin liian pitkäksi aikaa varjoon. Se johtui
ilmeisesti siitä, että Jooga yritti ottaa kuvaa luomuksestaan ja se kesti
vähän pitempään kuin normaalisti - valovipua ei vain ollut kukaan
vääntämässä silloin kun olisi pitänyt. Mutta kerta kaikkiaan, mahtavaa.

Settilista:

 1. Käsitys mummoloista / Mihin
 3. Kupit on kuin olisi häät
 4. Uin ja näin / Saatteeksi
 6. Savu meihin
 7. Aurinko Kaikennäkö
 8. Hyönteisen kuolinnaamio
 9. Irene Kaktus
10. Liukuovet
11. Öljy puulle
---
12. Vihkikaava ja käytäntö
13. Ja jos
---
14. Sunnuntai

Keikkasovitus-analyysin jätän muille / toiseen kertaan.

Hauskat kolme päivää kyllä. Otin muutaman rullan kuvia, toivottavasti
onnistuivat. Helsingin matkalla en vielä pahemmin kuvannut, mutta
Jyväskylässä olimme jo tottuneet toisiimme niin että "pääsin kuvattavia
kohteita aika lähelle". Ties vaikka joku noista kalansilmä-
rokkiposeerauksista päätyisi painettavaksi saakka.

Näkemäni ja kuulemani perusteella suosittelen menemään Foxiaan ensi
viikolla.

-- 
Juhani Anttila, http://iki.fi/juhani/