Pyha Nynny
- From: Arto Laitinen <armala@xxxxxxxxx>
- Date: Mon, 6 May 2002 21:36:17 +0300 (EEST)
Terve,
Enpä ole mikään perinteinen absoluuttinen nollapiste -friikki (vaikka aika
lähellä), mutta NM:n ostettuani oli pakko etsiä netistä kaikki arviot, ja
löysin myös tämän listan. Kiitoksia vain levyä analysoinneille ja arvioita
skannanneille.
Keskusteluissa en muista nähneeni kenenkään vielä vaahtoavan, että pyhä
nynny on täydellinen kappale. Enpä tiedä onko se absofaninäkökulmasta
"sellaisin", mutta täydellinen yhtä kaikki. Jos suljetun
jälkeen ei teemalevyä enää tarvitse tehdä, niin pyhä nynny on kappale,
jonka jälkeen ei enää tarvitse tehd hajautetun trilogian ekaa osaa.
Eka sointu flyygeleineen, huiluineen ja bassoineen alkupeltien jälkeen on
autuas. Bassosoundeja onkin jo kehuttu, mutta pyhän nynnyn äänimaailma on
kokonaisuudessankin kerrassaan loistava. Irtonaisesta
ei-sirkustemppumaisesta kosketinsoitosta tulee itse asiassa mieleen Safka,
vaikka jonkun muistelen verranneen Gustafssoniin.
Soinnutus on sellainen, että sitä kuuntelisi pelkällä flyygelilläkin
soitettuna. Onkos kukaan listalaisista napannut sointuja?
Sanoitus on aika suoraviivaisen aforistinen (trilogian toinen osahan on
sanoiltaan maalailevampi, kolmas taas näkökulmaltaan teosentrisempi),
osansa saavat inhimillisen riippuvuuden monet aspektit (ihminen-edellinen
sukupolvi, ihminen-ystävä, vainajan laatusanat- elävä ihminen,
ihminen-saippua (tai omaisuus tai reviirit ylipäätään jos niin haluatte),
peto-saalis, ihminen-jumala), ennen kaikkea tavoitteellisuuden taustalla
olevat tyydyttymättömät halut: kuolemaankin vetää voimakas halu,
tavoitteeton autius on vain kylläisimmän osa. Onkos tämä nyt sitten mm.
buddhalainen perusnäkemys.
Luulisi kyseisen kappaleen nousevan suomirokin klassikoksi, tyyliin Juicen
"Pyhä toimitus" tai Strengin "Sisältäni portin löysin", jota kuunnellaan
vielä viidenkymmenen vuoden päästä. Jos sattuu saamaan radiosoittoa
ennenkuin soittolistat hävitetään. Mikä ei moisella biisinnimellä ja
ekalla 45 sekunnilla ole helppoa. Toisaalta vaikea keksiä
yöradiotoimittajaa joka ei haluaisi soittaa tätä kaiken aikaa.
Soinnutuksen en usko ns. meikäläisiä häiritsevän, onhan se sen verran
upeassa paketissa. Singlelohkaisun paikka olisi, vaikkei keikoilla (vielä)
esitetäkään,
terveisin,
Arto L