Oloksesta
- From: Suonna Kononen <suonna.kononen@xxxxxxxxxxxxxx>
- Date: Wed, 01 Mar 2000 10:28:51 +0200
Oloksen arvostelukappale saapui levy-yhtiöstä sanomalehti
Karjalaisen vanhemmalle rokkitoimittaja H. Jarvalle tänään.
Koska mukana ei ollut kieltoa julkaista levyarvostelua
vaikka hetsiltään, niin lainataanpa levyä ja kirjataanpa
hieman tietoa ylös.
Kansi sisältää sinkusta tuttua tuulimyllykuvaa (sävyt samat
sini-kellervät kuin Ismon Suomi putos puusta -lp:n kannessa)
ja mv-poseerauksia bändistä. Hienot kannet.
Levy kaikuu ja perkussioi enemmän kuin AN aiemmin.
Keikoilta tutut biisit ovat saaneet jänniä koskettimia,
esim. Ruukku. Kaikkinaan siis enemmän tuotettu
levy kuin aiemmin. Hyvältä kuulostaa. Tällaista musiikkia
sanottiin 70-luvulla "progressiiviseksi popmusiikiksi".
Kesto n. 47 min. Pikahavaintoja:
Biisit:
1. Valajas helkures --hieno progehtava intrumentaalialoitus,
säveltäjinä Aake & Aki
2. Kalkin sammutus --Åbo nights oli siis vain työnimi
3. Kotiinpaluu, jotenkin --Helm/Danko, kyllä, nyt viimeistään... :-)
4. Tavan sinä pyhität --tämä on se "viiksiä piirtää"
5. Ja jos
6. Tie tomun suuntima --Abso Rusheimmillaan
7. Neljä ruukkua neliössä
8. Synkkää lunastusta, Baby --kepeämpää, Leevi & Leavings-
henkeä
9. Käsitys mummoloista --tämä on se rudimentti-rummutettu
"Mitä mä teen vanhuksella"
10. Soita kotiin, Elvis --Kotiinpaluun klavinettifunk jatkuu
11. Harhailua maastossa --tämä on se Teemun laulama "luet venäjää",
levyversio ei ole niin Eppua
kuin Piin keikalla
12. Tonttirajat sovitaan humalassa --lyhyt päätösraita! Rekkumaista
kitarointia, lieviä
Wigwam-sävyjä
ja
eighties-syntikkaa
Levyn saatteen on kirjoittanut Teemu Elo. "Uutta Nollapistettä
voi vaivattomasti kuunnella taustamusiikkina, samaan tapaan
kuin vaikkapa Ultra Brata." Hmmm.
yst. terv. Suonna