Re: siitä puhe mistä puute (heh heh?)
- From: napelton@xxxxxxxxxxxxxxxxx
- Date: Tue, 1 Feb 2000 14:37:07 +0200 (EET)
> Pitää koittaa joskus. Nyt (vasta) tutustuin Kari Peitsamoon, ja se on
> puhtaasti tänne lähetettyjen viestien ansiota. Jatsin syvin olemus on
> kirjastosta lainaamani levyn nimi, ja haluan suositella sitä muillekin
> Liimatta-faneille.
Peitsamo on kyllä mielenkiintoinen tyyppi sikälikin, että hänen uransa
jakautuu harvinaisen selkeästi kahteen vaiheeseen - 70-luvun lopun
dadaistis-surrealistiset levyt, joista valtaosa oli vieläpä täysakustisia,
sekä myöhempi voodoo-rock'n'roll -tuotanto. 90-luvun Peitsamoon en ole
hirveän tarkkaan perehtynytkään, mutta esim. Skootterin Are You Experienced:
The Voodoo Collection sisältää loistavaa suomenkielistä, sanoisinko meta-
rockia, jossa CCR, Villin lännen tarinat ja ikiaikaiset rokkikliseet
sekoittuvat jotenkin käsittämättömän nerokkaaksi parodis-kunnioittavaksi
fantasiamaailmaksi. Sen selkeämmin en osaa asiaa ilmaista.
Nyt jos ajattelee Peitsamon varhaistuotantoa, niin nimenomaan Jatsin syvin
olemus on oikeastaan aika lähellä tuota Skootteri-vaihetta, joskin biisit
olivat paljon pelkistetympiä, melkeinpä lastenlaulumaisia. Hieno levy sekin.
Akustisista tuotoksista olen kuunnellut selkeästi eniten Vedestä nousee
kasvia, jolla tosin on muutama rokkibiisikin. Sibeliuksen musiikkipallosta
on tullut kaveripiirissäni suoranainen legenda, kenties siksikin, että sitä
soitettiin eräissä kotibileissä varmaan 50 kertaa repeatilla putkeen...
Kiinalaisten kiitosjuhlan ansiokkaat falsettivenytykset ovat muuten selviä
edeltäjiä joillekin Liimatan laulumaneereille ("näin tiellä risun
katkenneen...").
Ja Kasvi-cd:lle lisätyt "jälkeenjäänet nauhat" ovat tietenkin täynnä
mahtavaa poppia, Beatles-covereineen kaikkineen. Joka tapauksessa, Peitsamo
on todellakin tutustumisen arvoinen artisti, ja epäilemättä Lindholmin
(enkä nyt viittaa Olliin) ohella Nollapisteen tärkein suomenkielinen
vaikuttaja.
N