Absoluuttinen Nollapiste > Muut > Nollalista-arkisto

=?x-unknown?q?Improvisatorisluonteisten_v=E4lijuontojen_tuho_=28fwd?==?x-unknown?q?=29?=



	Hauskaa Torstaita!

	Kohtasin eilen kirjastosta Markku Lahtelan romaanin 'Sirkus eli
merkillisiä muistiinpanoja'. Aloin lukea. Hyvä kirja. Erittäin. Suosittelen 
kaikille Lukutaitoisille. Seitsemäs luku sattui silmiini - ja lienee sattunut
joskus muinoin jollain muullakin.  Kyseisen luvun toisen kappaleen 
keskivaiheilla lepäsi sanakvartetti, jonka vahvasti muistin aikoinaan keikalla
kuulleeni, silloin taiteilijan itsensä verbaaliakrobatiaksi sitä luullen.
Lainaan koko kappaleen, on se sen verran hauska ja herättävä:

	'Ne heistä, jotka vielä ovat elossa, vaeltavat tällä samaisel-
	la maapallolla omissa puuhissaan; ja välillä he pistäytyvät
	minun tietoisuudessani, jossa tällä hetkellä samanaikaisesti
	metelöi - tämän työhuoneeni lisäksi - jokin tunnistamaton
	ajatus, joka yrittää muuttua lauseiksi, mutta ei siinä onnis-
	tu. Sitten se yrittää tunkea esiin kuvana, mutta kuva on täy-
	sin käsittämätön: kahden sentin mittaisia pitkäpartaisia vih-
	reitä miehiä - ei kenenkään näköisiä - jotka soutavat tuli-
	tikkulaatikkoa vastavirtaan verisuonessa ja huutavat: "pilk-
	ka on ponin palkka"; he - nämä pienet miehet - ovat hyvin
	huolestuneen näköisiä ja tuijottavat jonnekin etuoikealle;
	minä en näe, mitä siellä on. Sitten koko kuva katoaa. Jos-
	sain tiedon tuolla puolen luotu kuva, täysin elävä ja täysin
	arvoituksellinen. Ja edessäni on taas ikkuna-aukkojen puh-
	koma vastapäisen talon mielikuvitukseton seinä, joka jylis-
	ten viettää alas kadulle.' (28)

Vaivaako tuttuus ketään muita kuin minua? Ovatko Tommin kaikki välispiikit 
intertekstuaalisia? Varastaako hän ne menneisyydestä, toisinaan 
sellaisenaan, toisinaan mukaillen? On toki niin, että (lähes) kaikkia sanoja 
on joku joskus käyttänyt, ja kaikki tarinat/ideat ovat muutaman harvan 
perustarinan/-idean variaatioita; näin ollen kaikki kommunikaatio perustuu 
kopiointiin ja varastamiseen, eikä lainasanoista saa ketään syyttää. Tartuin 
tähän asiaan kuitenkin sen vuoksi, että nuorena kuuntelijana luulin kaikkien 
hymyilyttävän absurdien spiikkausten olevan Liimatan itsensä aivoituksia. 
Ensimmäisen kerran minut tuosta harhasta havahdutti DBTL-keikalta raportoitu 
juonto "Me olemme seuraavan kappaleen ajan yhtye nimeltä verhot, sillä kuten 
kaikki me muistamme tutun ja tuntemattoman välissä on verhot", jonka Doorsia 
kuunnelleena tajusin parodiaksi(?) Jim Morrisonin hapoissaan suorittamasta 
yhtyeen nimen ideoinnista. (Jimkin lainasi jotakin filosofia, en vain nyt 
muista ketä.) En ole suuremmin tutustunut Kalervo Palsan tuotantoon taikka 
vanhoihin Hymyihin ja muihin pornolehtiin, ehkä viittauksia ja lainauksia 
näihin/-stäkin voi laulujen välissä kuulla. Mutta ei harhojen häviäminen ole 
pelkästään ikävä asia, on mukavakin löytää taiteilijain lähteitä. Onkohan 
muilla muistelmia samanlaisista elämyksistä? Paljastakaa pois, jos on.

   Tulipa jaariteltua. Jos jaksoitte lukea tänne asti, lukekaa myös Markku 
Lahtelan 'Sirkus'. Se on oikeasti huikea. Enkä minä ole kirjan kustantaja. 
Ehkä löydän muutakin tuttua ennen loppua; olen päässyt vasta sivulle 63. 
Siis sinne saakka lukenut. Enää 169 edessä.

Ja sitten jotain aivan muuta. Tietääköhän kukaan, mihin aikaan Nollapisteen 
pojat nousevat Meripuiston lavalle lauantaina? Jos tietää, voisiko 
ystävällisesti kertoa? Eipä nyt muuta.

                                                      Paavo

PS. ai niin, Mäkisen Juhalle terveisiä.