kritiikin kritiikin kritiikin kritiikkiæ
- From: Samu Kyt|l{ <sakytola@xxxxxxxxxx
- Date: Thu, 10 Jun 1999 18:12:48 +0300 (EEST)
>Onpas Nollalistalla ollut hiljaista. Kesälomat ovat ilmeisesti vieneet
>koneet kirjoittajien ulottumattomiin tai toisin päin.
Just = presis = nettopp = akkurat.
Paitsi ettei "lomat" vaan jatkuva rypistys. Tæællæ Oslossa ei oikeasti
saisi mennæ tietokoneelle (!), mutta viimeistææn Tero V:n tuoreimman
jælkeen vaikeneminen kæy vaikeaksi. Pikakommentit siis.
(Yliopiston Blindernin kampuksen historiallis-filosofisen tiedekunnan
10.kerroksen kæytævæltæ - missæ mm. eksoottisten kielten laitokset -
løytyi viimein tarkoituksenmukainen mac-luokka. Kukaan ei huomaa jos.)
Niin, kaiken kevæisen ryøpyn pæælle oli varsinainen jænnæ lukea Heikki K:n
hieman "vaihtoehtoinen" tulkinta Suljetusta. Hyvæ hyvæ! Mitenkææn
yksityiskohtiin paneutumatta pitæisin kuitenkin Tero V:n kehikkoa
kokonaisuutena pitævæmpænæ. Muuten jætæn Suljetun hetkeksi rauhaan.
Kunniaa myøs Kaisalle ja en jaksa muistaa enkæ
tarkistaa keille muille pohtijoille. Alkaa mennæ jo ammattimaiseksi
tæmækin touhu,,,
Mutta niinkuin joku jo mainitsi, piilee Liimatankin tekstien loistavuus
moniselitteisyydessæ ja siinæ, ettæ niitæ voi kukin kokea omalla tavallaan
ja nostaa aidolla innolla esiin sellaisiakin kohtia, joille ehkæ tekijæ
haki væhemmæn huomiota. Tæmæ pætee varsinkin alkupææn tuotantoon, muttei
Suljettukaan eksplisiittisen selvæ ole - siitæ todisteena listalaisten
kevææn panos. Etenkin monet levyn yksityiskohdista ovat todella vain
viittauksia, niukkoja ja karsittuja "understatementteja", joista tuskin
kukaan voi væittææ keksineensæ ehdotonta tulkintaa.
Sanoin "LiimatanKIN", sillæ eikøs hyvæ kirjallisuus (etenkin runous)
ja suuri osa hyvæstæ rocklyriikasta perustu juuri monitulkintaisuuteen,
monitasoisuuteen ja taitavaan rinnakkainasetteluun (mikæ on muuten
"juxtaposition" suomeksi??)
Varmasti Tommilla itsellææn on joku tietty skeema tarinan "alkuperæisestæ"
kulusta, ja læhes yhtæ varmasti on suuri osa lopullisista sanoituksista
jætetty tahallaan avoimiksi ja monimerkityksiksiksi. Eri asia sitten
kuinka monet kuulijoiden pææssæ syntyneistæ merkityksistæ ja yhteyksistæ
løytyvæt Tomminkin pææstæ - eivæt kaikki.
Ja minusta Tommi pitææ naurettavana vain sitæ akateemista
kirjallisuudentutkimusta jota on itse sattunut lukemaan (vrt. haastattelu,
muistaakseni Rumban...) ja ehkæ væhæn ajattelemattomasti sitæ kautta koko
tutkimusalaa (tæmæ ehti jo pahoittamaan jonkun listalaisen mielenkin??),
EIKÆ missææn nimessæ hænen omien tekstiensæ syvællistæ pohtimista.
Uskoisin Liimatan haluavan nimenomaan, ettæ mahdollisimman monet
perehtyisivæt Nollapisteeseen - sekæ musiikkiin ettæ teksteihin. Ja
vielæpæ vuosien pææstæ divarilaarien kautta!
Sanonpa vielæ hieman alaan perehtyneenæ, ettæ minustakin kirjallisuustiede
on osin huuhaata, osin teennæistæ, osin ihan vaan tylsææ.
Humaanina humanistina kuitenkin puolustan sen olemassaoloa ja uskon ettæ
se voi olla hedelmællistækin - jos nyt ei suorastaan vælittømæn
hyødyllistæ.
Sen sijaan lukemansa/kuulemansa pohtiminen, miettiminen ja ajatteleminen -
ja ajatteleminen yleensækin - on kirkkaasti "hyvien puolella".
Sitten Tero V:n ajatusten kimppuun:
TV:
>aktiviteetilla varustettu homoisä on tuskin sen enempää kiinnostunut
>pojastaan kuin tavanomaisella aktiviteetilla varustettu heteroisä on
>kiinnostunut tyttärestään. Homoseksuaalisuuteen ei suoranaisesti liity
>pakkoa päästä naimaan jokaista saman sukupuolen edustajaa, vaikka näin
>tietysti usein ajatellaan. Stereotypiat, stereotypiat...
Ehdit ensin, veit kirjaimet næppæimistøstæni, osuit naulan kantaan, osv.
Sitten muutama kohta enemmæn tai væhemmæn itse Suljetun ulkopuolelta,
jotka vaativat selitystæ.
TV:
>Mutta kannattaa muistaa, että mitä tahansa voidaan pitää
>naurettavana. Nykypäivänä pidetään yleisesti naurettavana kaikkea,
>josta ei saa vähintään 15 000 mk:n kuukausipalkkaa, eli sinänsä olet
>aivan oikeassa. Sen jälkeen voidaan kysyä, onko tämä arvosteluperustelu
>naurettava. Minusta naurettava on liian laimea ilmaisu.
?
TV:
>Tämä on muuten hauska pointti elämästä noin yleensä. Ihmiset tottuvat
>monesti ajattelemaan, että vain heihin itseensä tai vain heidän sukuunsa
>liittyy erilaisuutta ja paheksuttavia asioita. Mutta kun juttelee toisten
>kanssa, tajuaa että kaikkien suvussa on kummia tyyppejä. :)
??
TV:
>Setä on vielä vanhempi, koska setä on isän setä.
???
(Etkøs sinæ Tero juuri peræænkuuluta kaikelta kirjoitusviestinnæltæ
- jopa lyriikoilta! - mahdottoman tæydellistæ loogisuutta sekæ muodon ettæ
sisælløn suhteen?)
TV:
>Setä oli nuorena
>komea mies, mutta se ei kerro hänen seksuaalisuudestaan mitään. Sen
>sijaan hänen lapsensa ovat vahva vihje heteroseksuaalisuudesta.
?
Sanokaa nyt mistæ kæy selvimmin ilmi, ettæ setæ on isæn setæ ja ettæ
hænellæ on lapsia? Suljettumme vihkoineen on nimittæin Suomessa (sain
mukaani tællæ kertaa vain Jerkusemme ja Pan Alleymme). Tæmæ on varmaan
vaan minun tietæmættømyyttæni nyt.
?
TV:
>Minulle ei tulisi
>mieleenkään lähteä analysoimaan Neulaisen Jerkusen sanoituksia, koska
>niiden ei nähdäkseni ole tarkoituskaan toimia muuten kuin yksittäis-
>ten lauseiden tasolla. Useimmat lauseet ovat nokkelia, pirullisen
>hauskojakin, mutta ei niistä kokonaisuuksia hahmotu. (Usein edes
>yhden biisin kokoisia kokonaisuuksia.)
- VARSINAINEN SYY miksi pæætin ælæhtææ hinnalla millæ hyvænsæ.
Hyvæt ihmiset: Suljettu ei missææn nimessæ ole ainoa kokonaisuus joka
Liimatan pææstæ on læhtenyt. Se on vaan nyt ajankohtainen, tunnetuin ja
julkisuudessa puhutuin sellainen. Aivan ilman muuta kokonaisuuksia løytyy
muiltakin levyiltæ, ja jopa levyrajoista piittaamatta. Ilmeisesti monet
ovat vaan itse pohtineet Suljettua enemmæn kuin muita TL-levyjæ. tai
sitten listan massavoima on vetænyt keskustelua Suljetun suuntaan, mikæ on
ihan ok.
Ja Tero V. mainitsikin ehkæ huomaamattaan mielestæni keskeisen avaimen
Nollapisteen levyjen ymmærtæmiseen: kutsutaan sitæ vaikka "shuffleksi".
Liimatta lienee kirjoittanut samasta teemasta ihan kohtalaisen eheitæ
sækeistøjæ, joita hæn on sitten pilkkonut eri lauluihin. Tai sitten
hænellæ on ollut tietty tematiikka mielessææn joitakin viikkoja, joiden
aikana on syntynyt eri tekstejæ aiheesta. Etenkin Jerkusen ja Muovin
vihkoista løytyvæt pæivæykset auttavat paikantamaan ja tulkitsemaan
sanoituksia. Nimenomaan yksittæiset biisit eivæt ole kokonaisuuksia, mutta
sitævastoin levyt tai toisiinsa liittyvæt biisit ovat hyvinkin.
Hølynpølyæ tai tekotaiteellisuutta EI Liimatta viljele. "Fuulaa en
kirjoita", sanoi hæn kerran, ja siihen uskon niin kauan kun.
Noiden monien teemojen lisæksi Liimatalla næyttæisi olevan ehtymætøn
varasto ns. arkihavaintoja, joita hæn heittelee læhes joka biisiin,
ainakin heitteli ennen.
Irralliset arkihavainnot Abso-lyriikassa ovat hyviæ, koska:
1. ne luovat persoonallista, hyvææ tyyliæ
2. ne ovat nokkelia, yllættæviæ, hauskoja
3. kuulija voi leijailla niissæ, antaa lipua korviin ja
ehkæ nauraa niille, samaistuakin, kokea ahaa-elæmyksiæ
4. ne tuovat sanoituksiin væhintææn yhden lisætason, syvyyttæ
5. niiden muoto on esteettisesti hieno ja kaunis
6. ne tæyttævæt usein teemakollaasien tyhjiæ osia
7. ne ovat tavallaan yhdessæ kokonaisuus (no ehkæ melkein!)
Eli tæssæ mielestæni muuten ansioitunut Tero V osui pahasti harhaan.
Nollapisteellæ yleensækin aihe ja kæsittely tapaa aivan harvinaisen
herkullisesti: polveileva musiikki palvelee polveilevia tekstejæ ja
toisinpæin, kollaasimaiset kannet kollaasimaista musiikkia.
Jerkusen selvimpiæ teemoja ovat mielestæni lapsuus, nuoruus, kasvaminen,
aikuistuminen (=kuoleminen!). Muovilla kæsitellææn lisæksi paljon
rakkautta ja tyttøjæ (=lintuja). Pan Alley on kummallinen sekoitus ja
siirtymælevy, jossa ajoittain kollaasimainen verbaalitykitys on
huipussaan. Minusta juuri Pan Alleyllæ Liimatan "vanhan tyylin" taika ja
laulun voima on puhtaimmillaan ja parhaimmillaan. Amatøørimæinen ja ruikku
soitto tukee loistavasti tekstivirtaa. Ihan kuin Liimatta tykittæisi parin
vuoden jæmæt (Abso-biisien veroiset tosin) ja pæælle vielæ uutta tuoretta
kamaa yhdeksi, uskomattoman rikkaaksi ja antoisaksi levyksi.
Itsetutkiskelua ilmenee myøs, samoin taiteilijan, lauluntekijæn
osan pohdintaa. Yleislinja Liimatalla on kuitenkin mielestæni
henkiløkohtaisesta ulkopuoliseen tarkkailuun. Tæmænhæn Tommi on
sanonut haastatteluissakin. Tæssæhæn voisi viitata
vaikka kirjallisuushistoriaan: modernismin ajan vieraantumiseen,
ulkopuolistumiseen, tarkkailukohdan vaihtamiseen.
Simpukka-amppeli on væhæn outo lintu. Olen tosin miettinyt sitæ ehkæ
væhiten. Tuo kertojaminæn/kertojan siirtyminen ulkopuoliseksi
tarkkailijaksi on kyllæ selvæ, mutta muuten tekstit aika vaikeasti
purtavia, jopa modernisti filosofisia. Ja pæælle vielæ Aaken esiintulo
(aluksi aika kova pala) sekæ kaima Lyhdyn hengelliset runot. Liimattahan
sanoi olleensa jo "aika haka" vanhassa tekniikassa ja halusi
luonnollisesti uudistua. Mielestæni ihan hyvæ niin, vaikka minulle
kaikkein rakkaimmat Abso-levyt sekæ musiikillisesti ettæ teksteiltæ
ovatkin vuosilta 1994-96.
Ja kaiken aikaa tuotannossa on læsnæ pohjoinen ulottuvuus, tietty
suomalainen tunnistettavuus mutta samalla yleisellæ tasolla
toimivuus, maaseudun ja
pikkukaupungin viitekehykset, jo tunnetut roskakulttuurikuvastot, jne.
Armottoman tarkan ja taitavan tarkkailijan silmin.
Liimatan sanoitukset ovat siis aina olleet paljon, paljon enemmæn kuin
"nokkelaa tajunnanvirtaa".
---Ja paljon muuta.
(Suomessa kæydessæni voisin ehkæ innostua kirjoittamaan lisæækin, mutta
eipæ luvata mitææn ettei tule kæænteistæ profetiaa.)
Kansitaide seuraa kai samaa periaatetta. Piirræ, leikkaa ja liimaa. Ja
sama kehitys nækyy: Jerkunen on sillisalaateinta, Suljettu selkein, mutta
silti vielæ kollaasimainen. Kuvataiteen suhteen moukkana olen tutkinut
kyllæ levyjen hienoja kansia selvæsti væhemmæn kuin keskivertolistalaiset.
***
Muuten Suljetusta on herænnyt hææmmæstyttævæn paljon
mielenkiintoista høyryæ. Enemmæn kuin toivoin silloin kun moista
ensi kerran epæsin.
Enemmæn kuin mihin ehtii tai jaksaa osallistua. Enemmæn kuin ehtii lukea
tavallisella sæhkøpostailutiheydellæ (muista listoista luovuin aikaa
sitten).
Niin, minulla on lukematta muutamakymmentæ nollalistaviestiæ, mikæ saattaa
ilmetæ tietæmættømyytenæ. Ymmærrystæ.
Niin, ja miten silmælasit liittyvæt muka korkeaan koulutukseen, muuten
kuin mutu-pohjalta tai arkiempirismin? Tuleeko muka paljosta lukemisesta
taittovirhettæ tai læhisokeutta? Eikøs Nollapisteen miehistækin (olenko
ensimmæinen joka viittaa heihin sanalla "mies"?) ainut korkeakoululainen
ole se silmælasiton?
Ja toinen nimi oli Mikael. Luulin sitæ hienon harvinaiseksi kunnes luin
ettæ se oli vuonna 1976 Suomessa kastettujen yleisin toinen nimi -
markusten ja juhanien edellæ...
Samu Kylæ
Oslo
Noreg
jk. tæmæn ei missææn nimessæ ole tArkoitus olla viimeinen sana
ylhææltæpæin, vaikka vastaukseni tyylistæ ja hymiøttømyydestæ voisi joku
niin luulla. ---kunhan vain pitkæstæ aikaa oli pakko osallistua.
-(julman kaunis virne)-
jjk. Sain juuri Heikki K:n vastauksen, jota en nyt jaksa ruotia.
Hymiøista ehdin siis olla samaa mieltæ jo minuuttia aiemmin...
-(omahyvæinen, individualistinen, hieman pehmeæ ylpeys)-
jjjk- Kuinka moni sai aakkostemme kahden viimeisen kirjaimen paikalle
a) tanskalais-norjalaiset hassut vastineet niinkuin pitikin
b) ruotsalais-suomalais-saksalaiset pilkulliset a:t ja o:t
c) joitakin muita kirjaimia kuten esim. f ja d
d) risuaitaa (hakasulkeita tai muita typografiaa) ????
Kaikkien listalaisten on pakko vastata vastaisuuden varalle.
jjjjk. upposipas aikaa! sain olla ihan salassa ja rauhassa Macilla.
-S