Absoluuttinen Nollapiste > Muut > Nollalista-arkisto

lisää sanoja sanoista




>From: Juha M{kinen <mcinen@xxxxxxxxxxxxxx>

>Mutta se siitä, ja asiaan: oli taannoin kyselyä siihen suuntaan, että
>miksei tällä listalla vaikkapa puida Liimatan sanoituksia. No nyt puidaan.
>
>Mielestäni kenties hienoin yksittäinen kohta Tommi Liimatan teksteissä on
>soololevynsä eräässä kappaleessa (olikosenytse Lähden pois, etten etc...)
>kohta "Ei tiedä uusista autoista/mitä merkkiä ne on".
>
>Ja miksikö tämä on niin hieno kohta? Koska se, jäätelö soikoon, on niin
>TOTTA! Uusista autoista ei tiedä, mitä merkkiä ne on! Kun olin pieni,
>isäni vei minua joskus moottoritien varteen, jossa minä tykkäsin katsella
>ohiajavia autoja ja aina todeta niiden merkin. Ja isosiskoni väittävät,
>että tunnistin automerkin, kun vain näin pienen kulman tai lampun autosta.
>Mutta nykyään -- eihän niitä tunnista.
Älä. Näin jonkun uuden Saabin mainoksen ja totesin järkyttyneenä että eihän se näytä yhtään Saabilta. Millaisen kuvan se antaa mielikuvituksen arvostuksesta, kun muotoilijat pyrkivät tekemään kaiken mahdollisimman samanlaiseksi?

>Yleensäkin Liimatan sanoituksissa minua eivät viehätä niinkään "outoudet" >(Paikallinen nimikauhu tulee ellei maissi lopu jne.) kuin hänen tekemänsä >tarkkasilmäiset havainnot hyvin arkisista asioista. Monesti ne ovat niin >arkisia, ettei niitä olisi itse koskaan tullut erikseen huomioneeksi. >Mutta kun ne kuulee, tajuaa heti, että perhana, noinhan se kyllä on. Ja >se, jos joku, on riemastuttava tunne.
Mainitsemastasi syystä minua viehättää Kasvatuksen säe "Kun takin määräsin/olinko poikani rajoitin/hän tarkeni paidatta". Muistan kärsineeni lapsuudessa siitä, että kun äidillä oli kylmä, minun ja veljeni piti laittaa lisää vaatetta päälle. Ja kun äitiä alkoi väsyttää, se sanoi aina että "nyt lapset nukkumaan". Oli niin riemastuttavaa huomata jonkun muunkin havainneen kyseisen epäloogisuuden vanhemmissa. 

"arvostelin suopeasti lumiveistoskilpailuja/välipäivinä työt sulivat toistensa näköisiksi"(Täällä on joku) on myös sellainen säe, että todella harmittaa kun ei itse tullut keksineeksi sitä. Kaiken lisäksi yhteys, jossa se esiintyy, antaa sille sivumerkityksiä. Käsittääkseni Täällä on joku kertoo ihmisen tarpeesta jumaluuteen mutta toisaalta haluttomuudesta sitoutua uskontojen vaatimuksiin ja eettisiin ohjeisiin. Em. säkeestä minulla heräsi ajatus, että se mahdollisesti viittaisi siihen, että kenellä tahansa taiteilijalla/luojalla/jumaluudella voi tulla ongelmia olosuhteiden vuoksi, ts. ettei pitäisi tuomita keitään jumaluuksia sen vuoksi, että maailma ei ole niin kovin kivassa kunnossa. Voi olla vähän kaukaa haettu ajatus, mutta aika itsestään se minun päähäni pullahti.

Kertokaa muutkin mielipiteitänne Liimatan sanoituksista, lempisäkeitänne yms. Olisi mielenkiintoista tietää.

 
 
____________________________________________________________________   
   
 "Sometimes it´s better to light a flamethrower than curse the darkness" 
                    ~ Terry Pratchett, "Men at arms" 
____________________________________________________________________ 
  
    Lämpimin terveisin 
                      Kaisa