Musiikkitoimittajat saivat levyn arvostelukappaleen mukana oheisen saatteen.
(julkaistu 16.2.1998)
Tulevia hittejä: Silti, Eläimen varmuus, Ajoratamaalaus, Tämä
Kaksikymmentäkahdeksan kuukautta 23-raitaisen "Muovi antaa periksi" -levyn jälkeen ilmestyy 13-raitainen, kolmas täyspitkä: "Simpukka-amppeli", joka soi rockisti ja kestää alle tunnin. Onko itseään "Suomen ruikkuisimmaksi yhtyeeksi" nimittävä tamperelaistunut ryhmä nyt Relatiivinen Nollapiste?
"Levy on hyvä ja tasapainoinen, vaikka siinä on useita sanoittajia" toteaa "viides jäsen", Liimatan soololevyllä rumpaloinut Simpukka-amppelin tausta-laulaja Teemu Eskelinen. Kyllä, länsisaariston hiljaisen kalastajan Samu Lyhdyn levyn avaavan ja sulkevan tekstin ilmestyksellisyys ja basisti Otsalan tulkitsemien teostensa tarttuva yksinkertaisuus ovat tuore lisä Nollapisteen pölypallosointiin.
Ylipäätään materiaalin täsmällisyys ja jäntevyys, ollen kudottuna rockmusiikin muotoon, puhuu itsenäisen voiman tunnustamisesta. Ei tarvitse leikkiä - jäsentynyt varmuus näkyy juuri tieltä poikkeamattomuudessa elementtien suhteiden ilmentäessä kunkin elämänkuvan luonnetta. Simpukka-amppelia voi pitää yhtyeen ehjimpänä levynä, se uskaltaa pidättäytyä 4/4 tahtilajissa eikä teemoja ole kätketty ornamenttiin.
Aika näyttää, kunka Simpukka-amppeli lopulta asettuu Absoluuttinen Nollapiste -levytysten sarjaan. Tässä vaiheessa voimme todeta: viikon pop-levy.
Helmikuussa 1998
Teemu & Terhi