Neulainen Jerkunen
Otteita levyarvosteluista v. 1994

"Käsillä on ensimmäinen yhtye (jos hieman punkahtavampaa Y.U.P:ta ei lasketa), joka moniin vuosiin kaivaa kaapista sinne 70-luvun lopulla unohtuneen progressiivisen Suomi-rockin luurangon." (Iltalehti 19.11.1994)

"Taustoihin on haettu vaihtelua lähinnä rytmiikan muutoksilla. Laulu on vahvasti esillä ja valitettavasti se heikentää kokonaisuutta. Tommi Lääkkölän ääni on samanlainen kuin kenellä tahansa juuri äänenmurroksesta selvinneellä pojalla." (Salon Seudun Sanomat 21.10.1994)

"...75-prosenttisesti älykköorkesteri: kolmella bändin neljästä jäsenestä on silmälasit...ryhmä pakenee omiin sfääreihinsä joissa törmäilee niin rockiin, jazziin kuin lastenlaulujen naivismeihin ja idiotismeihinkin." (Ilkka 16.10.1994)

"Perkeleellisen lahjakkaan ja tyylitajuisen kitaristi Ari Lääkkölän pääasiallinen laji on rautalankamaisen kevyt rytmipop, mutta hän ei jämähdä vaan kiskoo esiin hendrixmäisiä raakuuksia, aggressiivisia grungeriffejä – mitä vain tarvitaankin rikkomaan kappaleen yksiselitteinen luokitus... Tommi Liimatta rytmittää soinnukkaat sanansa ehkä taidokkaammin kuin kukaan muu Suomessa." (Rumba 20/1994)

"Levy on melkoisen kunnianhimoinen teos. Sävellykset ovat melodisia, usein hieman mollivoittoisiakin balladeja." (Riihimäen Sanomat 16.10.1994)

"...ovat kaikki vuosikertaa 1976. Etenkin siltä pohjalta Neulainen Jerkunen on hämmästyttävän varhaiskypsä teos. Vain paikoitellen tekstit kuulostavat naiveilta ja musiikki lapselliselta." (Keski-Uusimaa, lokakuu 1994)

"...vaikuttavan lavea musiikillinen aarreaitta, levyn biisit eivät ole yhdestä puusta veistettyjä ja koko bändin yhdessä tekemät sovitukset ovat kekseliäisyydessään huippuluokkaa." (Soundi 11/1994)

"Näinköhän meillä on Absoluuttisen Nollapisteen Neulaisessa Jerkusessa vuoden kotimainen rocklevy?" (Savon Sanomat 4.11.1994)